Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Sattui silmään sama kohta. Siinä kun hakataan tien toinen puoli aukoksi, niin onpas johdot sekaisin – se on aivan varma, jos linja on tien Itä-puolella.
Linjan omistajafirma on varmaan sadoillatuhansilla kaivanut kaapelia maahan jossain täysin tarpeettomassa paikassa, tuossa olisi riittänyt se, että livauttaa sen soiron tien ja linjan välistä pois.
Täällä palstalla on pari keskustelijaa, jotka ehdoin tahdoin haluavat viivästyttää niin taimikonhoitoa, kuin harvennustakin. Sellaisia tyyppejä ei pitäisi metsänomistajissa olla ainuttakaan.
Pienkonekorjaamoilla on vanhentunut bensiini yleisin syy siihen, että yli kolme kuukautta seissyt kone ei oikein halua lähteä toimimaan.
Moni kone lähtee kyllä käymään, mutta esim kaasuttimeen tai suuttimiin on kuivunut jonkinlaista talmaa sieltä haihtuneesta bensiinistä.
Jos on säädettävät suuttimet, niin niiden kiertäminen kiinni – auki reilusti ja takaisin kiinni – säädöt kohdalleen, voi auttaa. muussa tapauksessa, jos bensaa koneeseen tulee, vanha hyvä keino on pestä kaasutin ultraäänipesurissa ja kuivata – koota ja asentaa paikoilleen. Tuolla käsittelyllä kaasutin aukeaa paikkoja särkemättä.
Jos on varaosakauppiaan vikaa, voi samalla myydä kalvot, tiivisteet, neulaventtiilin ja keinuvivun tyhmälle asiakkaalle.
(Jo ensimmäisissä Turbo-Jonsseissa, reilu kolmekymmentä vuotta sitten oli sähköisesti ohjattu kaasutin. Sen tunnisti takakahvassa sahan käydessä vilkkuvasta valosta)
Kysyjälle vinkki: 480- mallissa on ollut erittäin paljon kiihdytyspumppuvikoja.
Osaava korjaaja vaihtaa sinne kaasuttimeen kiihdytyspumpun hilppeet ja samalla pesee kaasuttimen ultraäänipesurissa. Hinta saattaa ällistyttää, kun Ebaysta saa uuden tarvikekaasuttimen hassulla. Vaikutus molemmissa ei välttämättä ole sama. Tuo korjaussarja ei ole aina toiminut niin kuin pitää.
480 ei ole ”uusi saha”, siinä on jotain vialla, jos se ei käy pienkonebensalla . Asiaa epäilevä voi testata jutun kaatamalla tankin tyhjäksi ja pistämällä sinne 98 oktaanista ja 2prosenttista seosbensaa – aivan samalla tavalla käy.
Jos haluaa esittää Tolloa, niin ei muuta kuin Tollon kuoroon vaan…
Toki Motokuskeissakin on suuria eroja myös tuottavuuden suhteen. TES määrittelee heidänkin palkkansa, mutta TES on vain pohja – minimi, jota vähempää ei saa maksaa. Työ on hieman vaikeaa hinnoitella urakkapalkalle, koska siinä on koko ajan mukana koneen huolto ja käsittely, kuin myös palstan ominaisuudet.
Kuitenkin monet ajavat urakalla, en tiedä kenenkään urakkasopimuksista, mutta normaali käytäntö on, että siinä on jokaiselle työvuorolle laskettu myös huollolle aikaa.
On luonnollista, että esim koneen ottaminen lavetille ja kuskaaminen konekorjaamolle jne on aikapalkkaista työtä. Ei kuljettajan palkka kuitenkaan ole se merkittävin kuluerä, ellei hän ole täysi Tollo. Sellaisia ei kannata pitää palkkalistalla.
Hyvin tuottavat kuskit ovat luonnollisesti mielellään urakkapalkalla.
Konekoulujen opettajat ovat aina silloin tällöin joko vapaa-aikanaan taikka sitä varten järjestetyllä työelämäjaksolla urakoitsijoilla konetta ajamassa. Ovat haluttuja kuljettajia, joita onkin kosiskeltu vakituisiin työsuhteisiin.
Muutamat ovat lähteneet – jopa oman koneen hankkineet ja eikun sopimusyrittäjäksi.
Työnantaja ei ole palkan eikä muunkaan ”Maksaja”, vaikka tilittääkin osan työntekijän tuottamasta tuloksesta palkkoina ja sivukuluina.
Sellaisia työnantajia ei paljoa ole, jotka maksaisivat ”Omistaan” kaikki kustannukset. Niin voi ajatella vakavissaan vain työnantajaksi tekeytyvä Tolopainen.
Poikkeuksen tekee vain Tolopaisen kohtelu, jossa työnantaja on aina maksanut omistaan kaikki – niin palkat kuin eläkemaksutkin, vaikka minkäänlaista tuottavuutta ei ole havaittu. Tolopainen ei ole edes käynyt työpaikalla, saati tehnyt mitään. Työnantaja on myös maksanut lisäeläkkeitä varten aläkevakuutusmaksuja. Muissa työsuhteissa niitä sanotaan työeläkemaksuiksi, mutta Tolopaisen tapauksessa ne ovat lisäeläkkeenä kansaneläkkeen päälle.
