Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Jessen Pösöä ei tietenkään voi tuollaiseen vertailuun ottaa, koska se saattaisi pärjätä liian hyvin ja se tietäisi ongelmia lehden markkinoinnille. Uskottavuus menisi, eikä testimenestys olisi hyvä myyntiartikkeli automerkkien mainonnassa.
Kun testissä mitataan pääasiassa ajettavuutta, kulutusta, tiloja, ylläpitokuluja yms. taviksissa kunnossa olevia asioita, tokihan Pösö olisi saanut paljon pisteitä. Varustelun painoarvo on pieni, joten se ei menestystä kompensoisi. Premiumin ostajalle tärkeästä 30000 euron hintaisesta premiumfiiliksestä ei testissä pisteitä saa.”
Ei se ihan noinkaan ole. Jos vertailussa otetaan täysin eri sarjassa painiva laite mukaan, se harhauttaa kulttajan totaalisesti.
Otetaan vaikka moottorisahavertailu, jossa satasen sahojen joukkoon ujutetaan esim kuutiotilavuuden tai painon perusteella HVA:n 550 – malli. Aletaan ”kokeilemaa” niitä ja lasketaan, millä sahalla tuli edullisimmat viisi kiekkoa sahattua. Miljoonan kiekon jälkeen tilanne olisikin aivan toinen.
Jos maasturikisassa olisi ollut Jeessin Pösö, olisi se ollut narun päässä jatkuvasti ja JOS olisi otettu vaikkapa 500 000 km:n kestotesti, olisi Pösö testin loppuaikoina ollut jo paalissa kauan aikaa.
Niin se vaan on.
Kun rungot ovat neljän kuution luokkaa, niin JOS siitä tehdään 49 – 55 dm:n pituinen tyvipölkky, sen käsittelemisessä tarvitaan taidon lisäksi nosturissa voimaa ja vakautta. Juontokoura VOI sellaisen ottaa syliotteeseen, mutta tykin häntä ei taida nousta maasta ylös, eikä etuvedosta ole mitään hyötyä.
Etupainojen – ja todella voimakkaiden nostolaitteiden kanssa – Nostimme juontokourankin linkkuun, kun kuskasimme isohkoja mäntypylväitä. Ne olisi pitänyt vetää lovipankon kanssa, mutta se ei ollut silloin käytettävissä.
Nelivetoa moni huutaa avuksi, mutta varsinainen hyöty etuvedosta on, kun ajetaan jälkiä paksuun lumeen ja etupyörissäkin on neliselkäketjut. Kuormalla ei etupyöriä etupyöriä kaivata lainkaan, jos on olemassa häntäohjausleitteet, joilla voi etupäätä kannatella myös tyhjänä ajettaessa. Kiven – Kannon – tai Ojan ylityksissä häntäohjaus on todella mainio.
Kyllä meilläpäin on pantu kaapelia maan poveen ihan urakkavauhtia. Kovilla siirtomaksuilla on kerätty rajusti rahaa, että on ollut millä mällätä.
Sähkökatkoksista en muista sellaisia olleen, joiden takia vain osa taajamasta pimenisi. Pari viimeistä oli sitä luokkaa, että valtakunnan verkko oli kylmänä jonkin aikaa, mutta eo lähinpään kolmeen kuukauteen ole ollut sähkökatkosta. Korkeintaan räpsädyksiä, jonka takia esim televisio sammuu, on kai ollut kerran – tai kaksi.
Loisteella on oikea tahto ja halu. Ei tuo reunan hakkuu ja ajo maksa käytännössä sähköyhtiölle mitään, kun metsäfirma ostaa puut hankintahinnalla tienvarren varastoista.
Tulee linja aina vähintään kymmeneksi vuodeksi kuntoon, eikä tarvitse ylitöinä korjailla ja maksella sähkökatkoksista korvauksia.
Sähköyhtiö tietää tasan tarkkaan, kenen maalla linjat on ja hakkuukoneen mittalaitteet laskevat jokaisen pöllin metsänomistajan tilille.
Jeesille sanoisin, että aivan varmasti maan alla on vasta jokunen prosentti linjoista.
Tuo Kokkumi on varmaan pyörinyt vain aakeilla laakeilla mailla, joten sen runko on päässyt helpolla.
Pitäisi aina muistaa sekin, että jos on hyvät renkaat, on niiden arvo usein jopa enemmän kuin koko koneen hinta.
Ei muuta kuin koneista jotain ymmärtävä kaveriksi ja katsomaan ja koekäyttämään.
Noilla hinnoilla ei maatalousyhdistelmää saa oikein kunnollista koottua. Hyvä nosturi maksaa monen tuollaisen koneen hinnan.
wanhajätkä saattaisi olla hyvä koeajon suorittaja, jos sais puhuttua hänet tuumaan.
Ote TM:n vertailun tekstistä: -”Seitsemän vertailuauton ryhmä on edustava otos tämän hetken uusimmista premium-merkkien katumaastureista.”
Jeessin mopoautoa ei voinut tuohon ryhmään ottaa, koska : Se ei ole premium-merkki, se ei ole nelivetoinen, eikä maasturi, eikä dieseli, eikä maksa yli 54 500 , mutta jää kuitenkin alle 70 000 €.
Kaikkien linjojen vetäminen maan alle on utopiaa. Jo pelkkä se, että linjat siirretään tien viereen, poistaa lähes puolet sähkökatkoksista, kunhan sähkösedät kysyvät oikeasta paikasta, kummalle puolelle tietä kannattaa langat laittaa.
Lisäksi sähköyhtiö voisi toteuttaa nopeasti, helposti ja halvalla toimenpiteen, jolla myrskytuhot loppuisivat ainakin 99 prosenttisesti.
Tietenkin, jos Itä-Suomessa ei ole työvoimaa, ammatitaitoa ja järkeä sen vertaa, että toimisivat, niin kitukoot siellä kynttilän ja myrskylyhdyn valossa.
Kyllästyttää myös. Olen jo vuosia sitten ehdottanut sähköyhtiöille erittäin tehokasta ja kannattavaa menetelmää tuon riesan poistamiseksi, mutta vain pari verkkoyhtiötä on aloittanut menetelmän toteuttamisen.
Ja sen idean sai silloin ilmaiseksi. Nyt luovutan sen vain maksua vastaan.
