Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tekniikka on ihmeellistä… Samoin kuin edelleenkin tuo uusi parempi auto-ketju, joka ei mene ainakaan minulla koskaan suoraan viimeiseen kommenttiin, vaan aloitukseen.
Metsälehti on saanut tämän ohjelman varmasti halvalla! ! !
Jos minulta kysyttäisiin, niin kaikki ne vanhat kuuset ja rapistuneet koivut, jotka kaatuessaan voisivat ruhjoa rakennuksia, pistäisin nurin.
Jos tontti on kantavaa maata, voisi siellä puunkorjuuta suorittaa ihan oikeilla koneilla. Tuollaisella tontilla kannattaisia ehkä harkita myös oksien ja latvusten hakettamista joko maahan tai korjaamalla ne kokonaan pois.
Loppujen lopuksi puiden ajo palstalta tulee olemaan se pienin ongelma. Ensimmäinen – ja oikeasti ratkaiseva vaihe on jäävien puiden valinta. Puut olisi järkevää valita pieniin ryhmiin, joiden väliin jäisi ns. pienaukkoja. Jos noin tehdään, niin sammaleet saavat kyllä pöyhiintyä, koska se edesauttaa taimettumista.
Kun aukkopaikkoihin on muodostunut taimia, voisi ryhmistä muodostaa suojuspuuasennon, siinä pitäisi olla myös mäntyjä. Puhtaaseen kuusikkoon ei oikein suositella suojuspuumenetelmää. Sitten onkin huomioitava kaikki taimikon ja suojuspuiden vaurioitumisriskit.
Kannattaa hyväksyä myös rauduskoivut, mutta kernaasti niiden pitäisi kehittyä kuusikon kanssa samankorkuisena, tai matalampana, ellei sitten täydellisenä koivikkona.
Kannattaisi ehkä kokeilla sukupolvenvaihdoksen nimissä sitä tieriita-naapuria. Vai onko hän riidoissa aloittajankin kanssa. Minusta pöytä pitäisi puhdistaa.
Alussa taisivat nuo siirtol9injojen omistajayhtiöt jopa vastustella tätä nykysysteemiä, mutta sehän on jo siellainen rahastusautomaatti, että vaikka antaisi sähkön ilmaiseksi, niin nuo Monopolimaksut voisivat tuottaa hyvät voitot.
Nyt vaan äkkiä kaapelit maahan, kun vielä voi sillä varmistaa monopoliaseman säilymisen.
Tuossa on ollut hetki, jolloin olisi voinut vallata verkkoalueita, ennen kuin maata alettiin kaivaa. Nyt taitaa olla myöhäistä perustaa kilpaileva varkkoyhtiö.
Kun tukkikaupan tekaisee hankintana ja saa pari euroa vähemmän kuin kuutiolta kuin pystykaupassa, saattaa olla, että seuraavana vuonna oma korjuukalusto pysyy ladossa.
Tukkien poiskorjuu kuusikossa saattaa aiheuttaa jääville puille niin kalliita kolhuja, että kannattaa uudelleen harkita veteleekö puita maata pikin, vai tuoko ne kantamalla, eli pyörien päällä pois metsästä.
Mutta: Kun hirvi napsii mäntyjä, on niitä sitten vain istutustiheydessä, taikka luontaisesti syntynyt melko täyteen, niin MIKSI IHMEESSÄ ensimmäiseksi kaadetaan ne taimet, joita hirvi on vikuuttanut?
Olen joskus tehnyt omassa metsässä, sellaisen päätöksen, että hirvien pahastikin vikuuttamat taimet jätän ”syöntipuiksi”. Ehjiä mäntyjä tavoitetiheyteen, eli 1800 – 2000 r/ha ja pureskeltuja ehkä jopa enemmän.
Voisin melkein vannoa, että kehittymään jätettyjä ei ole syöty, vaikka muuten on nypitty tarkoin – jopa niin, että enskan edellä ei ole tarvinnut niitä poistaa, koska ne ovat jo kuolleet ja kumossa.Oli pari sellaista suojaista loukkoa, joissa hirvet asuivat talvet.
Syksyisin hirvijahdissa kävivät aina ne hätyyttämässä liikkeelle, koska tiesivät, että siellä niitä on. Paikka oli kuitenkin sangen työllistävä, jos sinne hirvi kaatui. Olisi pitänyt traktorissakin olla korkea maavara, että sinne pääsisi. Toinen paikka olisi helpompi, vaikka sinne piti mennä pehmeikön yli, jossa oli lisäksi poikki oja ja vetelät reunat. Maasto ei ole tyypillistä pohjalaista aakeeta laakeeta, vaan tiheässä ”Vuori”-nimikkeellä karttaan merkittyjä nyppylöitä.
