Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Siis ihan oikeesti; eikö tällä porukalla ole joulupäivänä muuta tekemistä kuin keskustella tällaisilla palstoilla “näin tärkeistä asioista”? Joku minua hätäisempi tekisi jo johtopäätöksiä…”
Näyttää olevan noin kun sanot. Mitäpä SINÄ olet askarrellut tässä joulupäivänä, paitsi roikkunut täällä?
Oletko kenties haaveillut savotasta?
”Kuormaajan ventiilipöydässäkin ylipaineventtiilit niin ei se välttämättä auta tr. painetta nostaa. Foorti 5000 varmasti riittävä pienen maatilakuormaimen käyttöön.”
Käytännössä kaikkia ylipaineventtiileitä voi säätää – tavalla tai toisella. On toki toimintoja, joiden painetta ei ole tarvetta nostaa, mutta joku liike voi olla niin ”hengetön”, että mielelään lisäisi siihen painetta. Yksi sellainen on aika usein tornin kääntö. Mutta malttia pitää kuitenkin olla.
Traktoreissa on joskus ollut paineet niin alhaiset, että kun ne on säädetty edes siihen, mitä Traktorin papereissa lukee, niin alkaa nousemaan eri tahtiin.
Syvennyin noihin paineisiin oikein tosissaan, kun säätelimme ja mittailimme Laimetin eri toimintojen paineita. Siinä monelle toiminnalle oli ihan joku muu paine kuin se, mitä pumppu tyrkkäsi.
Kerran kesähelteellä käyttämäni täyshydraylinen klapikone menetti tehonsa, kun oli oikein kova helle. Säätelinpä Belaruksen paineita ihan vain summassa niin, että alkoi isommatkin pöllit halkeamaan /katkeamaan. Letku korkkasi irti ja öljy oli tulikuumaa. lopetin homman sillä kertaa, mutta hain painemittarin, jolla mittasin seuraavan päivän aamuna paineen : = 320 baria. Laskin paineet 200 bariin ja vehkeet pelittivät paremmin kuin uutena. (Belgussa hyvä pumppu).
Havusorvipölli katkotaan 1300 mm pitkiksi moduleiksi. Periaatteessa sorvipölleillä voisi olla kerrannaiset tuon mukaan ihan kuljetuskaluston mukaan.
Kuitenkin on paskapuhetta, että kaksimetriset kuitupöllit ovat vaikeita ja vaarallisia kuskata, kun pankot ja karikat…
Katselin puutavara-autoa, jossa pankot ovat täysin säädettäviä. Parit pankot oli säädetty n. puolen metrin välille, joten olisi ollut helppo pistää yksi jakoväli kaksimetrisille ja silti jäänyt perävaunuunkin kahdelle tukkinipulle tilaa,
Kaikissa hydraylijärjestelmissä lienee useampiakin ylipaine venttiileitä, joita voi kätevä kaveri säätää tavalla tai toisella. Esim Taavetissa o melko helppo pääsy perässä sijaitsevalle pumpulle. Pumpun vaihtaminenkaan tehokkaampaan ei liene ulkomaan temppu. Näkyy uudet pumput maksavat n. 150 €urosta alkaen, mutta viidelläsadalla saa aivan varmasti litroja ja painetta niin paljon kuin moisesta traktorista kukaan voi toivoa.
Pojat ovat varustaneet maataloustraktoreita myös asentamalla keulaan TR-kaivurin pumpun ja säiliön, jolloin samalla on saatu myös etupainoa vastikkeeksi sille, että nosturi on asennettu takapalkkiin taikka tuppiin.
Paras ohjaamo muuten pienemmissä maataloustraktoreissa on Ursuksessa taikka Zetorissa, koska niissä on kuljettajan jaloille tilaa myös penkin takana tasaisella lattialla. Ei tarvi lisätä muuta kuin pyörähtävä jakkara.
Nivelaisahan kärryssä oli. Sen kanssa voi kärry kaatuakin auka helposti, jos teli on tukinajoasennossa ja kolmekin pankkoa, joten kolmimetristä saa mätettyä kyytiin sermiä vasten. Kuitenkin siinäkin tapauksessa on kuorma ensin purettava, kun kärry on kyljellään.
Nosturilla voi kokeilla kärryn nostamista pystyyn, joko painamalla puomilla alaspäin. Taikka kääntämällä puomi vastakkaiselle pyolelle ikäänkuin vastapainoksi ja samalla nivelaisalla taivuttaen mutkalle. Taikka tukemalla puomin pään maata vasten ja peruuttamalla kärryä / traktoria taaksepäin.
FMG:n metsäyhdistelmässä oli ”automaattiset tukijalat”, joissa ei ollut hydrayliikkaa lainkaan. Niillä ajelevat kehittivät tuota kärryn nostoa ilman tukijalkoja.
Kurun normaalimetsäopistossa eräs opettajakokelas näytti demostraation, jossa Valmetin metsätraktori kaadettiin siinä konehallin pihassa, hän istui ohjaamossa ja väänsi koneen pystyyn alle minuutissa – koneen käydessä koko ajan.
Aikaa korjausliikkeeseen ei ole kovin paljoa, kun moottori käy ilman voitelua.
Itse olen Metsäkärryn nostanut viisi kertaa, Lokomon kuormatilan kerran, mutta yhteensä ainoastaan kaksi kertaa omilta jäljiltä. Hyvällä tuurilla nostin metsäkonekuskin jäljiltä pari kertaa – ja helpon näköisesti.
Kuski pyysi opettamaan hänellekin, mutta en arvannut tahallani kaataa.
Ennen oli ennen, mutta nyt on kaikilla autot, joillakin jopa metsäauto. Tiedän kyllä yhden vanhan pariskunnan, joka kulkee kauppareissut traktorilla. Emännällä on takana oma pehmustettu istuin.
Mutta epäilen vahvasti, että kummallakaan ei ole auton ajokorttia, eikä huushollissa ole henkilöautoa.
Ja 70 km maantieajoa traktorilla joka päivä? Mielikuvitus on aika voimakas pään sekoittaja.
Kun havupuun katkoo kolmenkymmenen sentin mittaisiksi pätkiksi, se särkyy klapeiksi talvella suunnilleen koputtelemalla kirveellä sitä.
Takkapuut eivät pidä ollakkaan kovin pieniä.
Kesälomavieraita varten kannattaa varmasti hankkia kirves, saavat pilkkoa ainakin saunapuiden verran ennen saunaan menoa.
Antaa puunmyyjän hoitaa ne natsat. Ihan kätevä värkki on takakuuppa, johon mahtuu puuta niin paljon, että etuset ei joka kohdassa ota maahan. Sen kanssa kun ajelee ketjut päällä ja hieman kääntöjarrulla auttelee, tulee maanmuokkauskin tehtyä suht kevyesti.
Yleensä vakiona ei ole ulosottoja monessakaan traktorissa kovin montaa. Siksi ei kannata hermostua, jos löytyy vain kipin ulosotto. Siitä saa venttiilipöydän asentamalla ulostuloja niin paljon kuin tarvitaan.
Esim aisaohjaukselle saisi olla sähköohjattava kara, jota voisi sujuvasti käyttää ajettaessa myös etuperin. Samoin on olemassa myös venttiilikaroja, jotka voidaan työntää uivaan asentoon, tai lukita jatkuvaan virtaukseen jne.
Kuitenkin kokemuksen perusteella voin vakuuttaa, että metsäkoneella ei pitäisi joutua ajamaan joka aamu tunti palstalle ja toinen illalla takaisin. Sen tapaiset puuhat ovat lähinnä mielenvikaisen puuhastelua.