Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessillä myös tuo kaluston määrä viittaa johonkin muuhun kuin metsäTALOUTEEN. = Kaksi traktoria, Katumaasturi korkealla maavaralla, Lava-auto, Muutama R-saha, muutama M-saha.
Tuollaiselle metsätaloudenharjoittajalle paras auto olisi Audi Qattro farmarimalli, vetokoukulla ja auton korkuisella kuomulla varustetulla kolmimetrisellä peräkärryllä.
Olisi ajo-ominaisuudet kohdallaan, kulkisi joka paikassa, missä henkilöautolla normaalit ihmiset ajavat, kuljetuskapasiteetti olisi mahtava.
”Kumpihan aina sitten mahtaa se huonompi raksuttaja ollakkaan. Konenäkö kertoo myös aika oikeaa tietoa jota kuljettajan silmä ei välttämättä aina tee. Noh, kyllä se hiukan tuurikauppaa aina on. Vaikka olisi millainen suhari puikoissa.”
Eipä hakkuukoneen ”konenäkö” näe yhtään sen enmpää kuin Jeessin kolmas silmä, joka on vieläpä housujen peitossa. Kone mittaa tunnustelemalla ja kopeloimalla puuta, kuskin pitää nähdä, jos on jotain nähtävää. Kuitenkin koneen mittalaitteetkin saattavat tehdä virheitä. Myönnetään, että koneen tietokoneella on kaikki laskelmat aina sillä hetkellä käytössä ja se tietää, mitkä mitat ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä, mutta ne tiedot eivät metsänomistajaa lämmitä – päinvastoin. Hakkuukone ei ”näe” isoja oksia, kuorioksia, eikä reagoi oksakiehkuroihin, eikä edes koroihin.
Tiedän, että metsureista jotkut pyyhkäisevät liian pienen – soikean tukin päästä kuorta pois, jolloin sahalla ei voida luotettavasti mitata latvaläpimittaa ”kuoren päältä. Se kun pitäisi täyttyä kapeimmaltakin kohdalta.
TEEPPÄ SE MOTOLLA!
Kun lähdetään kantohinnoista, on kuidun ja tukin hinnanero 4 – 5 kertainen tukin hyväksi. Silloin pitää käyttää myös lumppien tekomahdollisuus hyväksi.
Kun tiedetään, mitä liian suuri / suuret oksat tai oksakiehkura ja poikaoksa merkitsee sahalla, niin ne pitäisi saada sovitettua katkontaan järkevästi ja niin, että tukin joutuminen kuiduksi jää joko lumppiin tai muuten hyvin vähäiseksi. Siinäkin tapauksessa olisi hyvä apu 26 dm:n sorvipöllien – taikka 31 dm:n tukkimittojen käyttömahdollisuus.
Tuo kuusen tyvessä oleva vähäinen lahovika on ollut ehdoton hylkäämisperuste, vaikka kyseessä olisi muuten huipputyvi. En ihmettele, vaikka MOTO-kuski kokeilee siinä natsan ottamista, jopa useammankin, koska kone tekee ne melkein yhtä nopeasti, kuin Tolopainen.
Joskus voi kuski pystyä katsomaan rungon ”levottomuutta” ihan pituussuunnassa ja arvioimaan sen vaikutusta sahaustulokseen. Tuo levottomuus on kuitenkin aika harvinaista normaaleissa päätehakkuuleimikoissa. ne on hoidettu pois jo kasvatushakkuissa.
Tässä lähialueilla on Yhtiöiden ja urakoitsijoiden näytöt jo niin tunnettuja, että on muutamia kuskeja, joiden käyttö on ehdoton edellytys puukaupalle – riippumatta siitä, minkä värinen lappu tulee pinon päähän. Samoin Sahayhtiö, jonka saha on jo kymmenien kilometrien päässä, toi vielä kauempaa OMAN urakoitsijan tekemään tukkileimikot, jotka sahalle oli ostettu. Ne menivät sinne korkean laadun (hinnan) takia ja konekuski teki katkonnan erikoismittoja käyttäen, eikä kuitupinoon tullut kovin paljoa tavaraa.
Se sahalaitos polttaa lämpökeskuksessaan lähes kaiken kuidun ja sahausjätteen myyden lämpöä ulospäin hyvinkin paljon.
Edesmennyt Lehtisen Pekka kyllä paneutui perusteellisesti aiheisiinsa, Välttämättä hänen aikansa oppi ei ole enää ajantasalla, kun esim tukkien ”juoksutuksesta” ei motomittauksessa ole mitään hyötyä.
Tukkien (Mänty) – apteerauksessa pitäisi pystyä huomioimaan myös tukin laatu, joka on koneellisessa hakkuussa jäänyt täysin paitsioon. Esim A-laadun tyviä ei tehdä kuin vahingossa, vaikka niitä männikössä olisikin suht paljon.
Neuvooko Apsi kuivaoksaisen välitukin ja terveoksaisen latvatukin teossa? EI neuvo. Jos kuljettajalla ei yhtään raksuta, mennään vain koneen ehdottamalla katkonnalla ja silloin myös ostaja häviää.
Joo, mutta jos tuollaisesta 12,9 metrisestä tukkiosuudesta tekee sitä himoittua 49 desimetristä 2 kpl, niin hukkaan menee 3,1 metriä tukkipuuta. Se ei ole vähän!
Hieman korjaantuisi, jos saisi tehdä 61 dm:n tukkipituuksia, mutta silti kuituun menisi tukkia.
43 dm on aika monella ostajalla ollut lyhin pituus tukille. Jos tekee kuka hyvänsä vain yhtä pituutta tukkia, ei siinä kunnian kukko laula – kenellekään.
”
Nyt ei jätkä kannata liiotella eikä väheksyä. Asia ei ole ihan noin kun kirjoitit. Moni metsäomistaja joka ei tunne motojen hakkuuta voi ymmärtää tekstisi väärin. Tästä asiasta on täällä paljon kirjoitettu jopa minäkin enkä nyt ala samaa laulua toistamaan. Sen voin todeta ihan suoraan että Ponssen tietokoneen laskentateho on moninkertainen metsurireppanaan verrattuna että kun apti on oikea niin tulosta syntyy ja tarkasti.
Tuota aloittajan tekstin lainausta ei nyt kannatta käsittää väärin vaan lukea sitä niin kuin se on kirjoitettu.”
– Mitähän tuolla yrität sanoa? Laskentateho ei ole sama kuin esim silmävarainen arviointi lisättynä päätelykyvyllä.
Usein, kun on tehty tukkia, on vedetty epävarmassa rungossa mitta pitkäksi ja jos tulos on esim 12,9 m, on asia selvä: kolme 43 dm:n tukkia tulisi. Jos on lupa tehdä lyhyt, niin sitten nahkatietokone laskee muut mitat. Vaan kun Ponssen laskentateho APTI- laatikossa ehdottaa tyvestä 49:n tukkia, niin sinne meni kolmas tukki.
Nuo lakentakaavat olivat aikoinaan täysin automaattisesti käytettävissä, ei siihen kalkulaattoria tarvittu. Sahan koppaan oli liimattu kortti, jossa oli tavoiteltavat mitat ja kielletyt mitat oli korkattu pois. Tarraa tarvittiin aluksi, mutta sen oppi kyllä jokainen parissa päivässä.
Järjen käyttöä ei varmasti ole kielletty motokuskiltakaan.
