Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tomperi:”Mutta etelleen ihmettelen että miks mehtäkone uppovvaa mut mies ei viijen cm paksuiseen järven teräsjäähän vaikka samat pintapaineet.”
Teräsjää jalan alla on aivan eri juttu, kunnollinen tasainen levy yhdessä sen lujuuden kanssa ottaa kuorman useille neliömetreille. Viiden sentin teräsjää ei painu juuri yhtään ihmisen alla.
Kerran huimassa nuoruudessani saattelin nuorta neitoa järven yli, matkaa sillä kohdalla oli ehkä jotain sadan metrin luokkaa. Oli syksy ja ohut huurrelumi oli sulanut jäälle, siinä oli vettä varmaan n. 0,5 – 1 cm. Kun kävelimme jäällä käsikkäin, painui se kuopalle niin, että vesi alko nousta jalkaterän päälle. Niin vain ”kuivin jaloin” ylitimme järven ja pääsimme neidon kotirantaan.
Epäilemättä jää oli vain 2 – 3 cm paksua, mutta todella sitkeää teräsjäätä.
Jos jäälle olisi ajanut 20 tonnisen koneen, olisi se mennyt pohjaan, eli siinä vaiheessa pintapaineella ei ollut vähäisintäkään merkitystä. (- Käytännössä kummassakaan tapauksessa, me painoimme neidon kanssa silloin yhteensä max 130 kg)
Jäälle tehdyn puutavaravaraston jään paksuus piti muistaakseni olla vähintään 80 cm. Kun varastolla ajettiin täysillä puutavararekoilla, jäädytettiin yli 110 cm paksuksi, silti jää halkeili.
mehtäukko:”tsehän tuota olet ”tietävänä” mainostanut, kuinka pikku väkkärä ei painele mitään, rampataan kyllä eestaas lukemattomia kertoja mutta ei se tuo kyllä kummoista kuormaa, saati tuottoa! Tuo on aivan lauteilta huutelua.”
Nyt paljastit, että et ole edes lukenut kaikkia kommentteja – vai etkö ole tajunnut niiden sisältöä?
Itse olet kertonut, että ajelet vanhoilla isoilla romuilla, joissa varmaan renkaatkaan eivät ole kuin neljäkymmentäsenttiset.
Et siis osaa itse suunnitella ajouraverkostoa, vaan nylkytän samoja raiteita satoja metrejä muutaman nökkösen takia.
Taisi olla maininta ammattitaidosta isku arkaan paikkaan. Se kun ei kehity pelkästään sillä, että pirusti ajaa, vaan pitää ottaa opikseen ja jopa oppia, vaikkakin se kohdallasi lienee myöhäistä.
mehtäukko:”Siellä missä puuta yleensä kasvaa, näillä vehkeillä ne saa ammattilaiset vaivattomasti korjattua.
Tuollaiset teoreettiset asiat ovat siten lopulta”
Jopa vitsin murjaisit. Jos nykykoneilla ei saa puita normaalimaastossa vaivattomasti korjattua, ei puikoissa ole ainakaan ammattitaitoinen ammattihenkilö.
Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, vaan korjuuvaurioista, joita syntyy vaivattomuudestakin riippumatta. Toki vaivannäkö vähentää vaurioita useissa tapauksissa.
Raiteiden painumiststa voi tehokkaasti vähentää suunnittelemalla keruu-urat sellaisiksi, että samaa uranpätkää ajetaan ajokoneella max kaksi kertaa – kuorma päällä vain kerran. Sellaisen verkoston suunnitteluun ei näköjään pelkkä ammattimies pysty!!
Samassa talossa samoilla laitteilla tehdään esim sädehoito siitä riippumatta, onko lähete julkisen terveydenhoidon , vai yksityisen lääkäriaseman koneesta lähtöisin.
Magneettikuvausta voidaan tehdä vaatimattomammissakin puitteissa, eikä se ole kovin hintava toimenpide, kun laitteet on ensin hommattu – ja maksettu.
Eipä siinä paljoa matematiikkaa tarvita, kun mieltää tilanteen, jossa metsäkone, joka painaa kolmekymmentä tonnia – kallistuu niin paljon, että toisen puolen pyörät ovat ilmassa. Veikkaan, että maata vasten jääneiden renkaiden alle kohdistuu likipitäen kolmenkymmenen tonnin paino. Ja kaikki tämä siitä riippumatta, onko nosturi keskellä vai sivussa rungon päällä.
On myös olemassa Julkinen terveydenhoito ja ”Julkinen terveydenhoito”. Meillä eole enää vuosiin ollut kunnallista terveydenhoitoa, vaan se on ostettu yksityiseltä palveluntarjoajalta. Sopimus on monivuotinen ja samassa kompuksessa on useita kuntia.
Tämä yksityinen hoitaa useita sairaaloita ja sen kautta pääsee nopeasti esim Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Näyttää, että kynnys käyttää niitä palveluja on hyvin matala. Myös lähempänä oleva keskussiraala on tullut hyvinkin tutuksi, vaikka se on kuntayhtymän omistama. Tällä yksityis-sairaalaketjulla on uusi – hieno sairaala muutaman sadan metrin päässä keskussairaalasta, mutta siellä tehdään lähinnä tutkimuksia, joiden perusteella tilataan hoitopaikka . On tullut käytyä sielläkin magneettikuvauksissa ym.
Kaiken lisäksi Kotikaupungille on kertynyt säästöjä tästä yksityistämisestä – oikein kymmeniä prosentteja.
Kun maataaloustraktorin metsäkärryn kuormain on aisalla ja ajetaan kolmimetristä kuitua, eikä viitsitä kuormatilaa muokata lyhyelle tavaralle, niin nivelaisa voi käydä turmiolliseksi, varsinkin jos siinä on automaattiohjaus.
Kerran kaatui sellaisella yhdistelmällä peräkärry, kun oli kukkurakuorma, hyvä kantavuus maapohjalla ja sileä maanpinta, paitsi oli tukkipuun kantoja.Traktori pujotteli kantojen välistä pienellä vaihteella mutta kaasupoljinta polkien.
Kun kärryn olisi pitänyt oikaista yhden kannon toiselta puolen, ohjasikin automaatti sen telin kurvaamaan just kannon päältä, samalla aisa oli mutkalla oikealle. Hydrayliöljyllä oli sen varran kiire siinä vaiheessa, että se nykäisi aisan mutkalla oikein tempaisemalla, painopiste siirtyi samalla hetkellä (Teli oli pitkien tukkien ajoasennossa) – kärry mätkähti nurin.
Siitä selvittiin: Nosturilla kärry tyhjäksi, jaksoi nostaa puomin toiselle puolelle, sieltä kantoon / juureen kiinni ja vetoja, Tukijalkaakin pääsi jossain vaiheessa käyttämään – ja sieltähän se nousi.
Nosturilla saa nostaa niin paljon kuin pystyy, jos arvot on säädetty oikein. Kyllä puomi tulee alas, jos kuormaa on liikaa.
Asiaa voi teorisoida ihan niin paljon kuin kehtaa vängätä. Kuitenkin esim tyhjän ajokoneen on nähty kaatuvan sileällä konehallin pihalla, kun ammattitaitoinen kuljettaja on saanut tehtäväkseen sen kaatamisen. Ja huomauttaisin, että kourassa ei ole ollut mitään.
Sama kuljettaja on myöhemmin esittänyt tekniikan, jolla sama, edelleen kyljellään oleva kone nousee pystyyn omin voimin. Näytön paikka: Normaalimetsäoppilaitos / Kuru. On huomatava, että kyljellään moottori ei saa käydä kovin pitkään.
Itse olen kaatanut koneen ihan omaa kokemattomuuttani, mutta pystyyn nostin sen hakemalla taljan. jolla kieräytin sen pystyyn. Helppo homma, paitsi jalkaisin jouduin hakemaan taljan n. kilometrin päästä.
On aivan turha väittää, että koneen toisen puolen pyörät eivät nouse irti maasta, kun pitkällä puomilla nostetaan enemmän kuin se jaksaa nostaa ja sitten vielä kiskaistaan puomia sisään. Liikettä voi tehostaa runkonivelen avulla!
Aikoinaan Jämsänkoskella konekuskioppilaat pitivät aina kunnon harjakaiset, kun joku onnistui kaatamaan koneen.
Joskus Hämeenlinnassa olin konetyömaalla ja kävelin yhden huippukuskin ajokoneen perässä, kun hän tuli täyttäkin täydemmän kuorman kanssa metsästä aika reippaasti. Välillä oli takateli toiselta puolen ilmassa, kun maasto ei ollut aivan tasainen. Mutta ammattitaito oli riittävä, eli kone ei kaatunut.
metsä-masa:”Esimerkkinä jos urapinumia olisi yhteisesti todettu syntyneen 1/5, jossa uransyvuus 25-35 cm, siihen puunostaja yleensä tarjoaa urien- ja varasto alueen tasausta, hyvä niin mutta juuristo vaurioista johtuva lahoaminen jää toteamatta, kun vauriot kun näkyy kuviolla vasta viiveellä.”
Urasyvyys 25 – 35 cm! Kuusikkohan on silloin raiskattu! Urien tasailu on siinä vaiheessa lähes petoksen tasolla.
Sulanmaan aikana kuusikossa tutkitaan ehkä silmät tapillaan juuristoa raiteiden kohdalla. Havutetulla ajourallakin juuristoa on runneltu, koska kuormatraktori painaa tasan yhtä paljon havujen päällä kuin paljaalla maallakin. Ainoa keino siltä osin on ruiskuttaa ureaa raiteisiin aina kun kone liikkuu.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Alkukesästä puiden kuori on nilallaan, eikä puiden kiskominen oksineen tiheähkössä metsässä onnistu ilman, että jopa rungot hipovat toisiaan. Vaurioita ei syynätä käytännössä lainkaan, jeesustellaan vaan 16 vuoden kuluttua, kuinka on tyvilaho levinnyt valtavasti, eli pystyyn jääneet havupuut pitäisi tyviosiltaan myös ruiskuttaa urealla, ettei itiöt tartu!
Myös koivikko kärsii kolhuista, vaikka tuohi jäisikin ehjäksi, eikä laatutyven kasvatus enää onnistu.
Toki koneyrittäjä, jolla korjuuketju seisoo varikolla, hyviä kuljettajia ei ole vapaana, itse olisi ajettava, jos töitä löytyy – Saattaa hätätilanteessa ajaa ali-taksoilla, mutta vain siksi, kun akseli pyörii hitaammin kuin vekseli. Moni olisi valmis lopettamaan, mutta kun kirjanpidossa on kalusto kokonaan poistettu verotuksessa, ei koneiden myynnistä jää verojen jälkeen juuri mitään.
Kyllä oikea yrittäjä varmasti laskuttaa satunnaisista keikoista raskaammin kuin kolmivuotisista – kilpailutetuista urakkasopimuksista, jotka on pakko hoitaa sopimusten mukaan.
