Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Siis metsäteiden käyttöhän ei lopu 30 cm hankeen jos porukoilla on käytössään takavetoisia Transitteja ja osaavia kuskeja!”
Joku voi luulla, että tyhjällä Transitilla mennään lumihangessa. Sellaista ei kai ole kukaan esittänyt, vaan auto pitää olla täyteen lastattu, tie kunnossa ja lappu lattiassa, niin kyllä menee. Jos auto on etuvetoinen, niin ei mihinkään, tatavetoinen olla pitää.
Talviajossa Transitin heikous on se, että moottoritilan alla ei ole suojalevyä = pohjapanssaria, joka estäisi etuakselin pöllyttämän lumen täyttämästä moottoritilaa.
Kaupunkien keskustaliikenteessä pienet akkukäyttöiset kuljettimet puolustavat paikkaansa, sellaiseksi lasken myös sähköauton – vielä.
Maantiematkoilla ja maaseutuasukkailla polttomoottorikäyttöiset vehkeet ovat kuitenkin pääasiallinen kulku- ja kuljetusväline.
Toki minullekin kävisi sähkökäyttöinen auto, mutta se, että ne ovat niin järjettömän kalliita, estää sellaisesta edes haaveilemasta.
Myönnän, että lähellä on aika, jolloin esim liikenneasemilla voi olla niin tehokkaat latausjärjestelmät, että muutama auto voisi olla latauksessa samaan aikaan, kun niiden omistaja on pitsalla tai munkkikahvilla.
Sähköliittymän kokokaan ei loppujen lopuksi ole rajoittava tekijä, koska liikenneasemalla voisi olla isohko akkukapasiteetti, jolla huippukulutuksen sähköntarve saataisiin tyydytettyä. Toisaalta en usko, että meidänkään liikenneasemille riittävän paksujen johtojen vetäminen maltaita maksaisi, koska iso sähköasema on kivenheiton päässä ja IVO:n linja tulee suoraan sinne.
”Kukahan on valittanut , että hirvenpyyntilupia ei myönnetä tarpeeksi ? Tähän mennessä 78% myönnetyistä pyyntiluvista on käytetty( kaatoja n. 10%enemmän, kuin viime vuonna) . Joulurauhan vuoksi tuskin montaa hirveä enää kaatuu.”
-Vasta sitten, kun lupamäärä ylitetään vaikka 10 prosentilla, alkaisi näyttää siltä, että metsästäjät huomioisivat maanomistajien toiveet ja tarpeen.
Ilmeisesti lupamäärää ei tarvitse lisätä, kun eivät viitsi edes niiden määriä lahdata.
Pitäisi ottaa käytäntö, että lupamaksut peritään etukäteen, eikä käyttämättä jääneistä luvista maksuja palauteta.
Polkuraudat on koettu ja kepposiksi havaittu. Fiskarsin uudemmat kaatovänkärit toimivat myös painamalla, eli varren päälle seisomaan vaan. Kun vänkärin varteen sitoo konkeloliinan, sen voi heittää seuraavalle puulle, jossa sitä tarvitsee, eikä huku vaikka on lunta kuinka. Parimetrinen konkelpoliina jää hangen päälle. On tuplakaatorautaa ja Tilhin isolle puille tarkoitettuja. On kaatotyynyjä, joilla piti erilliskaadot ja isot puut mennä.
Jos ongelmana on venevinssin kiinnittäminen puuhun, niin ei kannata ainakaan mihinkään keksijämessuolle ilmoittautua.
Pelkällä mönkijän vinssillä ja siihen kytketyillä väkipyörillä saa niin kovan vetovoiman, että mönkijän runkoa täytyy vahvistaa, että se kestäisi.
Normaalimetsätyössä ei tarvitse kiiloja eikä tunkkeja, Kaatovähkäri isommille puille ja nostokoukku pienemmille – lähinnä siksi, että sahausrako ei mene kiinni.
Laskeppa pikkuviljelijä, paljonko voima lisääntyy, kun narusta vedetään sivullepäin kymmenen metriä ja sen jänneväli lyhenee kymmenen senttiä. Kun satakiloinen ukko kiskoo narua koko kehonsa raivolla, siinä kaatuu jo isompikin puu.
Köyden venymisen takia voi toki käyttää vaijeria, joka pysyy melkein mitoissaan. Kun kiinnityspiste on korkealla, ei vetovoiman tarvitse olla kaksinen.
Yhtä hyvin voisin väittää, että pistämällä 5000 kg painavan traktorin vaijerin päähän tulee lompakkotaljasta, joka on kiristetty vastakkaiseen suuntaan – kierrätystavaraa. Eipä vaijeritaljat / viputaljat ole sen huonompia – kevyempiä vain käsitellä. Venevinssikin on ihan käyttökelpoinen apuväline.
Isoja / pitkiä puita kaadettaessa ei kannata ylenkatsoa tuulen vaikutusta.
Metsässä ei kannata olla lainkaan, jos ”Mättäät alkavat pomppia” ja puut kaatuilla itsekseen.
Kun ennenvanhaan kaadettiin motolle, kova tuuli oli yleensä vain hyvä apu, mutta aloittaa piti tuulen alapuolelta.
Pumppupuolen kalvossa on kolme osaa, joiden pitää liikkua tarvittaessa. On imupuolen läppäventtiili, painepuolen läppäventtiili ja pumppukalvo, joka on se pyöreä osa joka hemppuu ylös alas. Jos näihin kohtiin / osiin tulee repeämä tai reikä, on kalvo pilalla.
Säätöpuolella on kalvo, jossa on ”palje”, joka mahdollistaa herkän liikkumisen Bensiinimäärän ja – tarpeen mukaan. Siinä on metallinen keskiö, jonka kiinnitys VOI olla vioittunut/ löyhtynyt niin, että se vuotaa reiästä ilmaa kammioon.
Olen avannut puhdistusmielessä kaasuttimia, enkä ole kalvoissa nähnyt mitään vikaa, paitsi ensimmäisessä kaasuttimessa ensimmäisellä kerralla. Silloin tapahtui Väyryset ja huomasin hetken päästä olleeni väärässä.
Nykyään minulla olisi käytettävissä ultraäänipesuri, jos kanavat ovat tukossa. sillä kuulemma puhdistuu kaikki pois.
