Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Eihän ensiharvennuspuuta kannata kasvattaa sen takia, että sen myynnillä löisi rahoiksi.
JK on likipitäen huuhaata, koska se toimii vain kuusella, eikä silläkään, jos tehdään juuristo – tai runkovaurioita.
Jos näillä keleillä tarvitsee kinthat va vanthuut, niin eihän talven yllättäessä tarkene edes ottaa käsiä pois housuntaskusta, kun alkaa luonnon helmassa kirjailemaan lumeen vaikka tyttöjen nimiä. Pitää kusta housuihin.
Monet kaverit ottavat oikean käden paljaaksi raplatessaan sahaan ryyppy/puolikaasuasentoa ja otetta narunuijasta.
Vaikuttaa ihan kokeilemisen arvoisilta. Tänään tein lumihommia ja traktorista lähti takapyörän piikkiketju pois päältä. Sitä paikoilleen räplätessä alkoi sormia palella niin halvatusti. kyllä kunnon sormikkaat olisivat olleet tarpeen, mutta nuoriso oli ottanut ne käyttöön, enkä viitsinyt heidän majatalostaan hakea niitä.
(Sivuketjujen kiristyshaat olivat auenneet, täytyy pistää niihin varmistus paikoilleen)
Sikäli mikäli polttopuumarkkinat on hallinnassa, niin koivu ei tuottane varsinaista päänvaivaa tekotaitoiselle ja -haluiselle MO:lle.
Joskus oli juttua lehdessä, en muista, oliko kyseessä metsä – vai konealan lehti, mutta siinä metsäkonemies oli valjastanut ”vanhan moton” Klapintekoon. Koneessa oli noin kymmenen kuution säiliö, johon suoraan kourasta tiputettiin karsittu, ristikkoteränkin läpi työnnetty ja klapin pituinen tavara. Koneelle siis otettiin yksi ote puusta, se kaadettiin, karsittiin, pienittiin ja katkottiin sillä yhdellä otteella.
Kun säiliö tuli täyteen, kone ajettiin varastopaikalle, jossa klapit kipattiin joko kasaan tai lavalle, jolla poiskuljetus tapahtui.
Jutun lopussa todettiin, että vanha kone tekee elämänsä tiliä!
Kannattaa miettiä, mitkä työt ovat omatoimisesti tehtynä kannattavia. Jos tekee ensiharvennusta, voi vaatimattomallakin ammattitaidolla saada hieman ”palkkaakin”, mutta jo harvennus, jossa tulee tukkia ja raakkiläjä kasvaa kovin isoksi, voi olla, että tulos luiskahtaa miinukselle. Puhumattakaan avohakkuusta ja vertailematta jäävien puiden valintaa.
Kunnollinen metsävarustelu traktorissa on jo sen verran hintava, että sen maksuun saanti ajotyöllä edellyttää melkoista puumäärän siirtoa.
”
Mitäköhän siinä klapibisneksessä mahtaa jäädä sen koivun kantohinnaksi? Ja saahan siitä kuusikuidusta tienvarressa 30..32€ motilta. Tietenkin siinä klapihommassa saa hyvin myytyä omaa työtään, mutta on kyllä aika roisia asettaa rinnakkain Kuusikuidun kantohinta ensiharvennuksessa ja koivuklapien myyntihinta kotiin toimitettuna.
Terveisin: Korpituvan Taneli”
Aika roisia on myös vaihtaa lennossa koivun kantohinnasta kuusen tienvarsihintaan.
Jos puhutaan kantohinnasta vertailussa, niin pitää pysyä kantohinnassa. Onhan toki koivunkin tienvarsihinta korkeampi kuin kantohinta.
Harjavallassakin vallitsevat tuulet tulevat lännestä, joten laskeuma lienee suurimmaksi osaksi siitä itään.
Muurmanskin lähellä oleva Nikkelin metallikonserni on tappanut 200 km säteellä luonnosta käytännössä kaiken.
Harjavallan vastaava on paljon pienempi, mutta jo kymmenesosa tuosta kattaa halvatun monta hehtaaria – jopa neliökilometrejä
Se ei kuitenkaan kata edes Parkanoa, Kihniöstä puhumattakaan.
