Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tyvilahoa löytyy ehkä eniten kuusikoissa, joissa on tehty hulvatonta konekorjuuta silloin, kun 70 sentin syvyiset raiteet olivat ihan normaalia korjuujälkeä. Lammilla oli juuri tehty ensiharvennus rehevän maan viljelykuusikkoon.
Jokainen kanto oli laho. Ainoa vaihtoehto olisi kuuset pois ja raudukset tilalle.
Tuosta retkestä on aikaa paljon, mutta jo silloin asia oli Lammilla varsin ajankohtainen.
Eivät ne Savolaisten kuuset kuitenkaan kasva samanlaisiksi kuin kasvattajansa.
Avohakkuun jälkeen (Ellei ole tyvilahoa) – kevyt maanpinnan muokkaus – Ei korkeille mättäille. Taimien istutus, ehkä taimitassut tai RoundUp mahdollisesti booria ja sitten normaalit taimikonhoitotoimenpiteet
Kuusikossa on 80 % kohtuusaavutus, jos tukki on tehty 16 sentin minimisopimuksella.
Hyvällä pohjalla – jos haluaa massaa kasvattaa, kasvatuslannoitus pariin kertaan.
Hyvällä pohjalla kannattaa kasvatukseenkin satsata kunnolla, sijoituksen saa takaisin jopa avohakkaaja itsekin.
Karulla pohjalla – ei rahaa viljelyyn, eipä juuri hoitoonkaan.
Olin silloin vielä virassa, mutta niihin aikoihin meillä ei ollut oieasti käytössä Jonsseja, koska rahaa oli rajallisesti, ostimme vain parhaita sahoja. pahimmillaan meillä oli käytännössä kaikki sahat huskuja, mutta Opetushallituksen suunnalta tuli määräys ostaa muitakin. Kyllä oli Dolmaria, Shindaiwaa, Partneria, Tilhiä Sohloa, Echoa – ainakin. Mutta etupäässä vain muutamia noita marginaalimerkkejä.
Sahasin kyllä jollain Turbo-Jonssilla sahauskilpailussa – ihan kylmiltään piiitkästä aikaa. Ei ollut kaksinen menestys. Ei sahan vika ollut.
Jos olet ymmärtänyt, että ammattimallin Jonssin saa halvalla, olet ymmärtänyt väärin.
Kuitenkin sen saa halvemmalla kuin HVA:n , kun katsoo vaikkapa Hankkijan hintoja-Otetaan vaikka 2,8 Kw:n ketjusaha, joka Jonssina maksaa 799 € ja huskuna 859 €
Huskun grillimallina 959 €.
Sama tahti on kaikilla malleilla, ja myös R-sahoilla – puhuu arto mitä leivän antaja määrää….
