Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Miten ihmeessä on ”joskus pakko sahata väärältä puolelta”? Terässähän on kolme ”sivua”, kyllähän sieltä löytyy aina se kohta, jolla saa taipuneen karahkan sahattua päältäpäin.
Jos puut puristelevat harituksen herkästi littoiseksi, niin jossain täytyy olla vikaa.
Suosittelen kovapalaterää.
Tolopaisen mietteillä puukaupasta ei ole pienintäkään merkitystä kenellekään – edes hänelle itselleen, koska hän on maininnut, että ei ole koskaan myynyt puuta, eikä myy ( Kun ei ole metsää, olisikin vaikeaa myydä)
Silloin hintakaan ei ole koskaan riittävä.
Pikku-Tilhin avoratas kestää epätavallisen hyvin, mutta joskus senkin hampaiden kolot tulevat liian syviksi.
Rissa tyyppinen vetokehä kuluu paljon nopeammin ja saattaa joskus rätkähtää halki kovassa sahauksessa.
Rissan hyvä puoli on, että se on halpa.
Jeessin taktiikka, että vaihtaa usein uuden ketjun ja laipan, mutta ei vetoratasta, – menee kyllä hölmöyden piikkiin. Tilhillä on niin hyvä laippa, että jos sahan iässä kerran uusii laipan, niin se on siinä. Ketjut viilataan loppuun, hampaan päälle on stanssattu viiru, joka on merkkinä hampaan loppumisesta. Poikkeuksena on, jos ketju on ruopaissut kiviin, jolloin sen kovakromi on hampaan päältä pilalla.
Pitäkää terät terävän, vaikka ette muuta touhusta ymmärräkkään!
Tuo Tanelin Jippo kertoo myös samasta asiasta, eli kun terää on haritettu milli kummallekin puolelle, jää keskelle ”ehjää”puuta saman verran, kuin levy on ohuempi kuin haritus.
Kunnossa oleva terä tuntuu sahatessa, kuin se ”koukkaisi ohuet varvut muutaman sentin päästä. kun terä ei ole lainkaan kunnossa, nuo sentin paksuiset koivunvesat niiavat terän edessä, eli väistävät terää.
Silloin on yli kolme senttiä paksujen puiden katkaiseminen aika surkeaa touhua.
Tanelilla oikeanlainen käsitys.
”Koskeeko sama myös raivausahoja?”
Aivan sama kaiku on askelten: Kummallakin on kaksi ammattimallin R-sahaa, jotka pitäisi erottua jo hinnasta. Samat kuutiotilavuudet, samat tehot, hieman erilaiset kotelot ja valjaat.
Näkyy nykyään olevan Jonseredin edustus samoilla myyjillä kuin Huskunkin. On helppo vertailla tuotteita ja hintoja.
Myös myyjät ovat asiaoista perillä paremmin kuin ”jauhokaupan” myyjät.
Harjavalta ei ole pohjois-satakunnassa.
Haritusta sen verran, että sahausrako tulee kaksi milliä leveämmäksi kuin terän pelti on (1,6 – 1,8 mm) Ei pitäisi kantojen eikä tyvien mustua, ellet ole ottanut todesta arton tarinoita.
Katso vähän, kummalta puoleta sahaat niitä kallellaan olevia raippoja.
Et sitten tunnista Huskun ammattimallia? Hintakin on yksi vihje.
Jos keksii Huskun ammattimallit joukosta, niin Jonssin Huskun koneella varustetuissa sahoissa on tismalleen sama kuutiotilavuus ja teho.
Yleensä kuitenkin Jonssin malli on halvempi, riippuen usein myyntiliikkeestä.
Kauppiaan / myyjän jutut ovat lähes katteettomia, niihin ei ole aina uskominen.,