Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Autoilu on kyllä pysynyt suurinpiirtein yhdessä ketjussa, mistä pitää antaa kiitos puheenjohtaja Jeessille. Hänkään ei ole kiimastaan huolimatta avannut esin viittäkymmentä ketjua aiheesta, vaikka KO ketjun aukeaminen onkin täysin P..ceestä.
Meillä on kyllä kaksi melko reipasliikkeistä kissaa, jotka pitävät varmasti rotat loitolla. Metsästäjät ovat paljon saamattomampia kuin meidän kotikissat, taikka sitten vaan ovat ottaneet viljelykannan, eli kasvattavat saalistaan.
Kissat ovat niin tyhmiä, että listivät kyllä kaikki pahantekijät, jotka vain pystyvät.
”-Huski 555 ohjekirjassa kerrotaan 2T-mix seoksen vahvuudeksi 3%,jos käytetään muita kuin Husqvarnan 2-tahtiöjyä.Onko tämä 3%yleisesti käytössä?”
Kyllähän tuo virke on ohjeissa pelkästään siksi, että saadaan myytyä normaalia kalliimmalla hinnalla tuota öljyä.
Aivan varmasti on Stihl – Jonssi – Shindaiwa ja muut valmistajat teettävät öljynsä samoilla isoilla jalostajilla, öljy vai lirutellaan erilaisiin purkkeihin. Korkeintaan väriainetta pannaan, että tunnistavat takuuremonteissa, onko ”omaa” öljyä.
Kun hyvälaatuista äljyä käyttää saman verran kuin on valmisbensassakin, ei ongelmia voitelun kanssa ole.
Tuossa pointsit Jeessille, että hän on vaivautunut tarkkailemaan kuusentappien tyvissä olevaa lahoa ja todennut sitä olleen ”lähes jokaisessa”.
Tuon tyyppisissä metsissä ei harmaaorvakkakaan auta yhtään mitään, kun se tyvilaho jo on siellä.
Noista ilman lämpiämisistä jne sen verran, että suomea paljonkin etelämmässä olevissa maissakin kasvatetaan runsaasti kuusikoita, joiden terveys näyttää yleensä oikein hyvältä, ellei jotain teollisuusilman aiheuttamaa harsuuntumista oteta huomioon.
Elikkäs ei siellä juurikääpä ole ilmeisesti pahasti valloillaan. Mikä lie heillä salaisuutena.
Täällä on motomiehet vakuuttaneet, että raivaamattomaan ryteikköön ei mennä. Sehän on selvää, mutta jotenkin se ryteikkökin pitäisi kunnostaa. Silloin paras systeemi olisi hakkuukoneelle maksettava tuntipalkka, taikka metsuri R-sahan kanssa kohtuullista korvausta vastaan.
Usein nuo ryteiköt ovat siinä vaiheessa, että kun sieltä alamittaiset poistetaan, niin eipä se enää näytäkkään siltä, että harvennus pitää tehdä heti. Mielestäni metsänomistajienkin pitäisi edes hiukan sijoittaa nuoriin metsiinsä, vaikka moni onkin siinä mielentilassa, että ”Ikinä en saa tuosta myyntituloja – enää”.
Silloin olisi paras ratkaisu myydä metsänsä sellaiselle, joka haluaa sitä kaikesta huolimatta hoitaa. (vaikka Jeessille) – parempi sekin on, kuin jättää herran haltuun.
Pihkatapilla laskelmat hallussa!
Kun on istutettu / viljelty 2000 r/ha, niin keskimääräinen istutusväli on 225 cm. Taimikonhoidossa on tehty toimenpiteet viljelytaimien hyväksi. menetettyjen taimien tilalle on ehkä jätetty luonnontaimi.
Hoidetussa metsässä on melko tarkkaan tuo 2000 runkoa, ei mielellään enempää, jolloin enskaan tuleva hakkuukone pääsee jonkinlaiseen tulokseenkin. hoidetussa metsässä ei ole ennakkoraivauksen tarvetta.
En oikein käsitä hyypiöitä, jotka kuvittelevat kasvattavansa enemmän puuta hehtaarilla antamalla metsän rehoittaa valtoimenaan. Maan kasvukyky on kuitenkin rajoittamassapuunkasvua.
Liian lähellä toisiaan kasvavat puut tulevat lengoiksi, jotka eivät oikein kelpaa sahatukiksi, joka kuitenkin lienee puidenkasvatuksessa se tavoite.
Niin ja tuo ympyräkoeala, jonka säde on 399 cm, on 50 neliömetriä, eli puoli aaria. Ympyrän halkaisija on tarkasti ottaen 798 cm.
