Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka Toyota olisi kuinka sopiva ja hyvä, niin Jeessi ei sovi siihen autoon, koska se on Toyota.
Paitsi sitten, kun hän yhtenä yönä kokee herätyksen ja kääntyy uskossaan.
Sen jälkeen saamme sellaista Toyota-hehkutusta. että tämä kansa ei ole sellaista ikinä ennen kokenut. Kaikki ne, jotka ajavat jonkin muun merkin autolla ovat varmasti vähintään holhouksen tarpeessa!
”-Minä tilasin ebay:sta Sthil fs 450 raivuriini uuden kulmavaihteen oli 3 kertaa halvempi kun mitä suomesta saa, sahannut 12 tankillista enkä huomaan eroa alkuperäiseen, jatkossa toimin samoin…”
-Ne Ebay:n kulmurit ovat luultavasti aivan samasta kiinalaisesta tehtaasta kuin virallisella maahantuojalla myynnissä olevat.
Samaa kilpailua käydään kaikilla muillakin tuotteilla. Myyjiä on lukematon määrä.
”-Jätkän koneet ovat varmaan olleet aina tuoretta vuosikertaa eikä ikä ole päässyt painamaan. Itse kyllä jouduin 18 vuotta vanhaan Jonssin ketjusahaan (2045) kytkimen jousen vaihtoon juuri löystymisen takia. Siinä on yksi pitkä jousi kolmen kytkinpalan ympäri. Kokoonpanossa täytyi yksi pala kiinnittää ruuvipenkkiin ja kahta muuta palaa vetää yhtä aikaa isoilla pihdeillä jousta vastaan, jotta loksahtivat paikalleen. Näppivoimilla ei onnistunut.”
-Niin se uusi jousi pannaan paikoilleen, jos ei ole siihen hommaan tehtyä erkoistykalua, jolla jousi menee paikoilleen pinemmällä venytyksellä.
En ole tositoimessa koskaan taistellut 18 vuotta vanhan sahan kanssa, siinä on jousi varmaan pitkästynyt käytön puutteesta.
Yleensä olen omilla sahoilla sahannut noin 20 teräketjua loppuun. Siinä vaiheessa saha on jo rapistunut lähes joka puolelta niin paljon, että se on aika panna vaihtoon.
mainittu pitkä rengasjousi on yksi parhaista kytkinjousipatenteista. Ne kestivät hyvin, koska joustovaraa oli paljon. Joskus olen tehnyt pikakorjauksen, kun sellainen jousi on katkennut: Hieman lyhentäen ja vääntäenuudet koukut se on saatu pelittämään.
Löyhtyminen ei ole kylläkään ollut syynä koskaan.
Onhan se niin, että kun on tehty metsään tie, niin sehän on tehty sitä varten, että sitä pitkin mm. kuljetetaan metsästä hakatut puut, joissa voi olla jopa tukkikokoisia ja ihan oikean puutavara-auto / peräkärry – yhdistelmän kuormallisia useampikin kerrallaan.
Tai ainakin vuosien saatossa useampikin kuorma. samoin sinne viedään jopa kuorma-autoilla lannoitteita, taimia, rakennustarvikkeita ja siellä saattaa syksyisin kulkea monta karavaania metsästysporukoita ja marjastajia.
Olen jokseenkin varma, että näistä kävijöistä aina vain harvemmat kulkevat tiellä peruuttamalla toiseen suuntaan. kyllä yleensä jokaisen tien ainakin päässä on kääntöpaikka, jossa lähes kaikki käyvät kääntämässä, vaikka Tollon kaltaisen mestariperuuttelijan kytkin onkin palanut heti ensimmäisiin mäkiin.
Sellainen tie, jolla ei voi kohdata toista ajoneuvoa, taikka jossa ei pääse kääntymään, on nimettävä ”Tollonpolku” – nimellä.
On aika Tolloa kuvitella, että peräkärryllä aina vedetään maksimikuormia. Joka sellaista hinkuaa, kannattaa hankkia jarrullinen ns. ”traileri”, joka kylläkin an aika usein kaksiakselinen – oikeammin keinutelivaunu.
Nuo Tollon jorinat johtuvat vain samasta syystä kuin jeessinkin typeryydet: Ei ole koskaan ollut varaa hankkia kunnon peräkärryä, eikä opetella sen käyttöä.
Olen ajanut pervaunun kanssa käytännössä satojatuhansia kilometrejä, enemmän kuin täällä moni muu. vertoautona on ollut kohtalaisen kokoisia Jeeppejä, neliveto Volkkareita, takapotkuisia Volkkareita, etuvetoisia Volkkareita, Transitteja, Toyotia, Audia jne. En näe peräkärryn käytössä mitään ongelmia, vaikka olen vedellyt myös asuntovaunuja – sekä telillä, että yksiakselisena.
Tuo nolous on usein vain tyhmyyttä.
Torissa joku Kankaanpääläinen Jobbari myy harmaatuontiosia mm. Tilheihin. Kannattaisi ehkä häneltä kysyä.
Epäilen sellaista vaihtoehtoa, että sylinterin alapää on mahdollisesti yhtenäinen kampikanmmion yläosan kanssa, eli kampikammio halkeaakin vaakasuoraan tavanomaisen pystysuoran sauman asemasta. ( MS 250, 230)
Voihan eroa olla muunlaistakin, mutta Noin suurella valmistajalla voi olla jossakin toisessa sahassa samanlainen sylinteri – kunhan sen vaan löytää. Tuossa ei varaosanumerokaan auta, kun kyse on eri kokoisista sylintereistä.
”
Peräkärryt ovat köyhien suomalaisten keksintö, kaikissa bensa-autoissa on kärryn peruuttamiseen liian nopea pakki, käryhän niissä haisi aina kun joutui kärryä peruuttamaan ylämäkeen ahtaaseen paikkaan. Aika harvalla henkilöautolla saa hinata 750kg kuormaa, sen näkee rekisteriotteesta yleensä on kärryn kokonaispaino on rajattu 550kg, metsäteille ei mielellään viitsi kärryä ottaa. Nyt haittaa lumi ja äärettömän kuoppainen polanteinen tienpinta. Talvella kärryssä pitäisi olla myös nastarenkaat.
Maasturi on parempi kuin lava-auto kaikki varusteet on lämpimässä kopissa eikä lumen peitossa lavalla, kun auto on muutettu huoltoautoksi takana on runsaasti tilaa ja varavaatteitakin kulkee riittävä määrä voi vaihtaa kuivat varusteet vaikka joka tauolla. Räntäkelillä nimittäin kastuu oli varusteet mitkä tahansa, kosteus tulee joko ulkoa tai sisältäpäin.”
-Täydellinen tietämättömyys kuultaa tuostakin höpinästä.
Tollo mm väittää, että kärryssä pitää olla nastarenkaat, mutta samaan hengencetoon puhuu kevytperäkärrystä, jonka kokonaismassa jää alle 750 kg : Ei pidä paikkaansa!
Kuomun saa lukittua! Aisan saa lukittua! Kuomu ei paljoa paina, sen alla varusteet ovat aivan yhtä hyvässä ”turvassa” kuin avolavan KUOMUN alla. Avokkaissa on vain usein pressukate, joka ei ole niin hyvä kuin kuomu.
Tollo kuljettelee peräkärryä omituisella tavalla. Hän ei ole käsittänyt sitä, että vetoaisa tarkoittaa, että siitä vedetään ja vain poikkeustapauksissa työnnetään.
