Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kone pitää olla kuuma, kun säädetään. Aika hyvin tuon tehokäynnin kuulee korvaan, kun huudattaa. Sahan pitää hieman rökeltää kaasu pohjassa.
Kuten Lasse sanoo – Ensin säädetään L. Siitä pitää alkaa kiihtymään funteeraamatta.
Minä sanoisin, että Booaamatta.
Joo niin löytyy. Minulla on Bilke, mutta sen klapit eivät ole oikein kauniita, hyviä ne ovat kyllä ja on tehokas vehje. Ei mene paljoa löpöä Taavetissa, kun Bilke viiltelee pölliä palsiksi.
Miinuksena voin mainita, että pöllistä viimeinen pala jää halkaisematta. Tosin se takassa ei haittaa, kun paksuus on korkeintaan 22 cm. Kuiva se kuitenkin on vähintään kaksi kesää kuivuttuaan.
Eihän A:n tarjouksessa ole TYVEN läpimitta 429, vaan tukin latvaläpimitan max!
B:llä on tyven läpimitta mainittu. Ilmeisesti tyven sievistäjää ei ole käytettävissä?
Leimikossa on kuitenkin niin vähän puuta / ha, että luulen sieltä löytyvän ylijäreitä tyviä sangen vähän, ehkä 2 kpl. Eli ei ole oikein rehevällä pohjalla, taikka sitten varsin nuorta puustoa.
Ensin pitäisi määritellä, onko kyseessä sähköllä vai traktorilla – tai omalla polttomoottorilla käyvä vekotin. Sitten se, millaisia klapeja haluat tehdä ja millaisesta puusta.
Onko tuo mottimäärä kiintoa vai heitto / klapimotti?
Vuotuinen määrä on aika pieni. Käytetty – omalla polttomoottorilla vetokoukussa liikuteltava malli voisi olla harkinnan arvoinen – hintaahan silläkin on useampi tonni käytettynäkin. Kovapalaterä ha hydraylinen halkoja säädettävällä ristikkoterällä – jos myydä haluaa.
Jos taas haluaa tehdä hyviä klapeja tehokkaasti ja nopeasti, on Bilke kokolailla ykkönen, mutta sillä tehdyt klapit ovat vain lähinnä hyviä käyttää – ja omaan käyttöön, ei pahvilaatikossa myyntiin huoltoaseman eteiseen.
Liikuttele myymiäsi klapeja sillä lava-autolla!
Parrua ei tehdä tukkiosuutta vähentämällä. Eikä pikkutukkia.
Tukin pienempi minimiläpimitta puoltaa B:tä.
Lyhyet tukkimitat ovat kieltämättä etu. Kaikkein pisimmät mitat ovat yleensä etu ostajalle.
Pitkä sahatavara on arvokkaampaa kuin lyhyt, paitsi Itä-Suomessa, jossa ovat saaneet käyttöön sormijatkoslaitteet.
Varkauden tehtailla käydessämme iät ja ajat sitten, kertoi mittaportilla, jossa oli autovaaka, että päivittäin tuli yli 80 tonnin painoisia autoja tehtaalle. Lähtiessä olivat kyllä paljon kevyempiä.
Peräseinäjoelta ajoivat turvetta Tampereen suuntaan, kun ”Lentävät” pyysivät vaakalle. Pitkällisen ynnäämisen jälkeen tulivat sellaiseen tulokseen, että auto lasteineen painoi reilut 120 tonnia. Kuorma määrättiin kevennettäväksi, mutta kun poliisit lähti, niin autokin lähti.
Parin viikon kuluttua tuli kuskille ilmoitus, että punnitus ei voinut pitää paikkaansa, koska kuorma ei ollut edes täynnä, eikä turve voi painaa niin paljoa. (Palaturvetta)
Se on, kun työllisyystilanne on niin hyvä, että ensiharvennukselle ei löydy muita tekijöitä kuin koneurakoitsija, niin silloinhan se lankeaa koneyrittäjän työksi, vaikka kyllä niillä liksoilla pätevä kaveri ”pätkäsahan” kanssa aina peruspäivärahan tienaisi monin kerroin.
Outokummun rinteet taitaa kyllä ollakin kunnossa?
arto sahailee pätkäsahalla vain mainoksissa ja isolla rahalla.
