Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Historiassa on eräs liike, jolla oli Ruotsalais-sahojen edustus. Huoltomiehen virkaa hoiti vanha ukkeli, jolla ei ollut juuri minkäänlaista koulutusta, oliko edes maahantuojan pikakoulutusta.
Hän otti hövelisti takuutapauksia vastaan ja aina oli ehtona, että jos maahantuoja hyväksyy…. Usein kävi niin, että viikon päästä ”tuli kieltävä päätös” takuukysymyksessä.
Aivan varmasti osa tapauksista meni ukkelin omaan taskuun.
Nythän on niin, että lähes kaikki takuukysymykset ratkaisee liikkeen asentaja ja pitävä päätös tulee heti.
Jos takuuaikana vaihdellaan kaasuttimen kalvoja, niin homman pitää tapahtua nopeasti ja ilmaiseksi. Suurin virhemahdollisuus on kuitenkin, että hommassa tehdään asennusvirhe, jolloin kaikki menee pieleen.
Varasahojakaan ei tarvitse kukaan määräänsä enempää.
Minulla on muutama, koska meillä on yleensä talkoot, joissa useampi saha laulaa päivän pari kerrallaan. Minä toimin huollossa, eli teroitan ja tankkaan, tarvittaessa koitan säätää.
Sahurit ovat sellaisia, että niillä sahan pitää ihan oikeasti toimia kiitettävästi.
”Tuosta huollosta tuli mieleen että kuuluuko takuuhuollon korvata jos kaasuttajan kalvot särkyvät 6 kuukaudessa? Minulta veloitettiin työstä ja osista. Sanottiin että kulutus osia ei korvata. Siinä sitten mietinkin että periaattessahan kaikki on kulutus osia.”
Olisi mielenkiintoista nähdä ne särkyneet kalvot. En ole oikeasti nähnyt rikkoutunutta kalvoa kuin uhden kerran. Silloin oli säätökalvon keskellä oleva niitti löyhtynyt niin, että sen kiinnitysreiästä vuoti ilmaa / bensaa .
Ohje oli silloin, että kun ottaa sen metalliosan hyppysten väliin ja pyörittää kalvoa, sen metalliosan pitää pyöriä mukana.
Kalvoissa ei sinänsä ole ollut mitään vikaa ja olen ollut mukana kaasuttimien purkamisessa ja kokoamisessa takuulla lähes tuhannen kaasuttimen osalta.
Meillä oli myös ihan harjoituskaasuttimia, joissa tutustuttiin rakenteeseen ja toimintaan, mitattiin neulojen vuotamista jne.
Kalvot ovat ratkaisevasti huonontuneet, jos niitä JOUDUTAAN vaihtamaan.
arton kommentissa TOTTA on se, että kalvot eivät ole kulutusosia. Neulaventtiili on sellainen.
Varaosasahan pitäisi olla samanlainen kuin sen jälkeläisenkin.
Tosin: Jos tarjoushinta on 599 ja vuoden sahatusta vaihdokista saa 200, niin kannattanee harkita, jos kyseessä on 543 XPG-malli. Pääsisihän siinä neljänsadan välirahalla uuteen sahaan, joten aika halvaksi on sahan puolelta käyttö tullut / vuodessa.
Jeessi. On hienoa, että sinulla on tulevaisuudenuskoa. On toki tällä kertaa pankkilainoissa ihan siedettävät korot ja jokaisen kannattaisi ottaa lainaa, jos sen vaan pystyy lyhentelemään sopuisasti. Tietenkin, jos emännällä on sen verran perintörahoja, että hän pystyy seisomaan takaajan paikalla, isompienkaa metsäpalstojen osto ei tuota vaikeuksia.
Väitetään tosin, että ”Ahneella on paskainen loppu”.
Tietenkin sahan ikä vaikuttaa jonkin verran, mutta myös sen kunto, jonka kauppias testaa ja arvioi.
Jos puhutaan halvemmista sahoista, niitä ei varmaan huolita vaihdossa, mutta oikeat ammattisahat voivat hyväkuntoisina mennä joillekin kauppiaille.
Tiedän kyllä sahaliikkeitä, joissa ei ole ainuttakaan vaihtosahaa, ikinä ollut.
Hyväkuntoinen ammattisaha kahdellasadalla on hyvä sijoitus, jos sahaa ei tarvitse ammatikseen ja jokapäiväiseen sahuuseen.
Ammattimetsurin kannattanee ostaa vain parasta ja uutena, koska mm. täysimittainen takuuaika voi olla hyvinkin hyödyllinen sivujuonne.
En nykytilanteessa emmi hetkeäkään, jos tarvitsen hyvää sahaa ja minulle tarjotaan vaikka Tilhin 201:stä, jonka koekäyttö antaa varmuuden siitä, että se on ehjä. Taikka HVA:n 550, joka vastaa puristuksilla narun nyppimiseen ja määkäisee kunnolla. Tietenkään siitä ei saa puuttua ruuveja ja kotelot pitää olla ehjät.
Jos olisin sahakauppias, ottaisin juuri tuollaisia vaihdossa, mutta enpä juurikaan muita.
”Energiapuuta olisi järkevää kerätä harvennuksilta karsittuna , jos sillä olisi parempi hinta ja kuitupuukokoinenkin hyväksyttäisiin energiakäyttöön tukien osalta. Puusta on kuitenkin ylitarjontaa jatkuvasti ja teollisuuden ajoittainen huoli puun riittävyydestä johtuu kauppapolitiikasta.”
Jos sillä olisi parempi hinta jne!
JOS tädillä olisi munat, se olisikin setä.
