Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Olen lähes kaikki tukkikokoiset säästöpuut kaatanut taimikoista pois, kun niistä on vain haittaa, eikä omaan sertiini kuulu jättää taimikkoon kasvua haittaavia puita, jotka lisäksi kaatuessaan vahingoittaisivat kasvavia puita. Poistan kaikki jättöpuut taimikoista, kun noita jättöpuita on katkeillut aivan riittävästi muuallekin. Saisivat kehitellä tuohon sertiin jotain muita hyödyllisempiä, juttuja kuin tukkipuut keskellä pieniä aukkoja.”
Tuosta juomapuolesta mainitsin jo edellä. Varottava esimerkki ilmaantuikin heti.
40 €:n hanskat ovat varmaan hyvät, mutta tuskin ne tienaavat hintaansa koskaan. Pidän edelleenkin työkäsineiden suhteen mukavimpana politiikkaa, että metsässä on kassillinen hanskoja, jotka sopivat käteen mahdollisimman hyvin ja joita on varaa vaihtaa kuiviin vähintään joka tankkauksen aikaan.
Käsityövälineet varustevyössä mahdollistavat puuhun tarttumisen niinkin, että käsineet eivät kastu. Vesi – räntäsateella kahvalämmitys on tietenkin ”ihan kiva”, mutta kun märät kädet hautuvat lämpimissä käsineissä, on sormet iltaisin melkein kuin ”paistikkaat”.
Kyllä pikkukoneilla tehdään nuoressa metsässä kaikkein eniten runkovaurtoita.
Kun sellainen pikkuhärveli joudutaan ähkeämään joka puunrakoon, ja kaiken lisälsi sitä voidaan jopa ohjailla jarruilla, raaputetaan juuret rikki siellä missä joudutaan ohjaamaan konetta.
Sen lisäksi pienellä ajokoneella joutuu suhaamaan moninkertaisen määrän kuutiomäärään verrattuna, joten niiden jäljiltä nähdään suoranaisia metsänraiskauksia.
Kone pitää olla sitä kaliberia, että se pystyy käsittelemään kaikki puut poikkeamatta ajouralta puiden joukkoon.
Eri asia on sitten Sampo-kokoiset hakkuukoneet, joilla hakkuu kuuluu tehdä myös ”Haamu-uralta”, joka ei jää edes näkyviin hakkuun jälkeen.
Metsätöitä olisi tarjolla vaikka kuinka, maksajista on pulaa ja myös tekijöistä, jotka eivät oikein viihdy alalla, jossa ansiotaso jää melko alhaiseksi. Jopa palstan supermetsuri arto, leuhkimisensa lomassa tunnusti, että ihan kovin korkeiksi ei vuosiansiot ole nousseet, ”kun on noita vähennyksiä”.
Tiedä sitten asioiden todenperäisyyttä, mutta en ole kuullut yhdestäkään metsurista, joka olisi kotipitäjänsä äyrikininkaaksi noussut. Siis ohi Apteekkarin, terveyskeskuksen johtavan Lääkärin – tai edes Kunnanjohtajan, puhumattakaan Kirkkoherran ja Pankinjohtajan nverotettavista tuloista. heillä tosin ei taida olla NIIN julmasti noita vähennyksiä…
Joopa Joo!
Kuka on sanonut, että ne säästöpuut pitää olla arvokkaimmasta päästä? Siihen virkaan käy ihan hyvin Leppä, Haapa, Pihlaja, Raita, Tuomi, pystyynkuollut puu – mikä hyvänsä, mutta mieluusti hieman isompi kuin jokin minimipöllin kokoinen.
Puheet säästöpuiden vaarallisuudesta voitaneen jättää omaan arvoonsa. Myös se, että kuolleen puun latva aihettaisi hengenvaaran konemiehille, lienee lähinnä utopiaa.
Villieläinten suhteen terapiaa kaipaisi aivan varmasti ainakin kaikki ne, jotka jatkuvasti ja loputtomasti jayhavat esim Hirvijuttuja. Tilanne on nyt jo sellainen, että kaikki muut täälläkin ovat niin täynnä hirvikeskustelua, joka ei ele milliäkään kehittynyt mihinkään suuntaan, vaan jankutetaan aina vaan samaa liturgiaa.
Ottaisivat joskus muutakin kuin kaljaa ja pontikkaa aivojensa virkistämiseksi. Tulos tähän asti ei ole vähääkään lupaavaa.
”Epäilevän tuomaan kannattaa – tai pitääkin – tehdä omakohtainen ns empiirinen koe, jossa tukkisavotan hankinta kauppaa tekevä metsänomistaja ajaa eri pinoihin laadukkaat MÄNNYN tyvitukit, toiseen pinoon sitten vaikka välitukit ja kolmanteen pinoon latvatukit.
Kun ostomies tulee vastaanottamaan tukit, ja hänelle tarjotaan välitukkipinoa sillä hinnalla, joka on ennakkoon sovittu, lyön vaikka vetoa, että erimielisyyttä syntyy välittömästi.
On muuten, käynyt niinkin, että tyvitukit on ajettu mutkan taakse eri varastopinoon. Ostomies on kysynyt heti: ”Eikö näissä puissa ollut tyvipölkkyjä lainkaan”.
Ei mikään ihme, vaikka kaupat joskus ovatkin peruuntuneet. Taitaa ollakin syy, miksi Tollo ei ole koskaan saanut tukkikauppaa tehtyä.
Metsäliiton asiakasomistajalle ei tietenkään niin käy, mutta tavalliselle kuolevaiselle aivan varmasti.
(Moderaattori on poistanut osan kirjoituksesta.)
Lujuuslajoittelua on tehty jo vuosikymmenet ja nykyisin rakennuspuutavara pitää olla lujuusluokiteltua, on se sitten sahattu minkäkokoisella sahalla tahansa. Ja joka laudan päässä on luokituksen tekijän leima. Siis JOKAISEN LAUDAN PÄÄSSÄ. Lujuutta luokitellaan myös koneellisesti.
Lapin puu ei ole yhtä lujaa kuin keski-Suomalainen. Onkin selvää, että lyhyt puu ei kasva yhtä lujaksi kuin kaksi – kolme kartaa pidemmät rungot. Lapin puu kestää hyvin lahoamista vastaan, mutta se on hieman pehmeämpää kuin etelän puu ja ennenkaikkea se on paljon kuivempaa. Kun tukkipölkyssä on 5 – 10 millimetrin vaippa elävää – tuoretta puuta ja koko sydäntavara on kuollutta – kuivaa puuta, on Lapin puuta ajavien rekkojen karikat paljon pidemmät kuin mitä etelässä tarvitaan.
