Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos kolme samanlaista sahaa oireilee samalla tavalla, niin joka väittää olevan likaa jossain, jauhaa ihan sontaa.
Kyllä kyseessä on VIKA eikä LIKA. Ilmavuotoa itse epäilen ja puolitankki viittaisi kyllä bensaletkuun.
Jos korkkia raottamalla päästää tankkiin ilmaa ja käynti paranee, on vika korvausilman saannissa.
Eikö tuossa sahassa ole tankkiventtiili muualla kuin korkissa?
Kyllä moderneilla sahoilla on Röntgeniä käytetty jo muutama vuosi.
Suomen tehokkain saha on edelleenkin Vilppulan saha, joka käyttää lähes miljoona kuutiota tukkia ja tuottaa 460 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
Sielläkin tukki kuvataan Röntgenillä lukemattomia kertoja, eikä se aiheuta vaaroja, koska sahat on lähes täysin koteloitu.Tukit ”syöksyvät sahaan jopa 180 metriä minuutissa-nopeudella, joten vain konenäkö ja tietokoneet pystyvät laskemaan seuraavan terän asetteen.
En tiedä, kuinka paljon Vilppulan saha tuottaa rahaa, enkä sitä, onko se miinusta vai plussaa. Joskus sanottiin, kun se teki tappiota, että sitä tulisi paljon enemmän, jos se pysähtyisi.
Pohjanmaalla on hieman eri juttu kuin Suomessa.
Kun maa on aakeeta – laakeeta, niin siellähän vesi seisoo ja rahkasammal kasvaa. Ojitus on pakollinen liike ”kaikilla” avohakkuualueilla, on siellä siemenpuut taikka ei.
Kuitenkin, jos metsä on hoidettu aikanaan ja päätehakkuussa on jäljellä 400 r/ ha, on pystyssäpysyminen suht. varmaa, kunhan edellisestä hakkuusta on kulunut yli 15 vuotta.
Jos taas pohjavesi on alle puolen metrin syvyydessä, puut melko heikosti kiinni – männyilläkään ei ole hääppönen paalujuuri, mutta siihenkään ei auta viimehetken ojitukset.
Siemenpuiden tehollinen ikä on pari vuotta, eli kun ne ovat siemensatonsa karistaneet, sirkkataimia löytyy muokkausjäljessä ”lakki päässään”, niin silloin on aika korjata kaikki siemenpuut pois, ovat ne sitten pitkällään tai pystyssä.
Räjäyttäjän paperit saivat kaikki 16 oppilasta, jotka olivat samalla kurssilla.
Se, että Tollo on reputtanut, on vain osoitus sittä, että pitää olla jnkinlainen järki mukana tuossakin hommassa.
Kasvata ohjeen mukaan, älä päästä liian tiheäksi. Kun harvennusmalleissa ollaan leimausrajalla, niin silloin savotta käyntiin. Jos enskassa poistuma on 120 kiintoa hehtaarilta, on myrskytuhot varmat. Jos lähtee vain 60 kiintoa, voi selvitä ilman tuulikaatoja.
Lammilla (Evolla) – teimme opiskeluaikoina avohakkuuta OMT – kivikkoon, jossa kuitupuutkin huomioiden keskikuutio oli yli kaksi kiintoa. Kun kaatuva puu työnsi toisen kuusen kumoon, sen juurakon alta paljastui saunapuhtaat kivet. Alue kulotettiin ja kylvettiin. Kävin parikymmentä vuotta myöhemmin alueella ja siellä oli hyvät nuoret männiköt. Ei olisi istuttamalla tullut mitään.
Talvitiet tehtiin poraamalla ja Dynamiitillä – Siellä sain räjäyttäjän lupakirjan.
Hajakylvönä hangelle – tulos on hyvä, mutta siementä menee rutkasti.
Jos jollakulla on niin kiviset maat, että istutus on vaikeaa, niin suosittelen luopumista tai myymistä, ellei tila kävisi murskaamon raaka-aineeksi.
Tuskin avokallioita omistavatkaan pähkäilevät kallioittensa kanssa, nehän ovat ”ilmaisia” – olleet kitu – ja joutomaita. Miksi niiden kanssa painiskella?
Noin juuri Mm. Kun iso-oksaisen susipuun nyppää ensimmäiseksi pois, niin silloin yleensä on varaa ottaa vikaantuneet pois ja jälki on siisti. Jos tekee toisinpäin, eli viimeiseksi sen susipuun, ei oikein olisi varaa ottaa vioittuneita puita, ellei sitten ole puu katkennut kymmenestä metristä, jolloin sen tollompikin ymmärtää poistaa.
Jos taas ajokone kolhii puita ajaessaan, on syy käsitykseni mukaan ajokoneen kuljettajan, koska hakkuukone on jo tehnyt kunnon uran. Eri asia on sitten se, että nosturilla ja taakalla ruhjotaan puita. Taitava ammattilainen ei niin tee.
Jos metsää on hoidettu niin kuin metsää pitäisi hoitaa, pysyvät siemenpuut pystyssä, kunnen ne HVA:lla irroitetaan kasvualustaltaan. Huippulaatuiset mäntytukit: 50 – 150 kpl / ha, menevät yleensä kaupaksi huippuhinnalla, oli puukauppatilanne mikä tahansa.
Jos on kannattavaa kuskata multaa taimien kasvun varmistamiseksi, on sen rinnalla siemenpuumenetelmä – varsinkin kevyellä muokkauksella, lähes puhdasta tuloa!
Mikä autuus siitä repeää, että jonkun ”Pirunpellon” mullittaa ja saa vaivaista kasvua aikaan?
Senkin tarmon voisi purkaa RS- työskentelyyn taimikossa ja nuoressa kasvatusmetsässä ennakkoraivaukseen tai vastaavaan – hyödylliseen toimintaan.
Jos ei omissa metsissä ole tekemistä, niin voisi mennä pirunkouran kanssa Tanelin ojia perkaamaan, hänellä kun on ohjelmassa pari – kolme kertaa kesässä siivota ojien pohjat.