Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”- Metsä-Groupin tiedotteesta:
- Lisäyspotentiaali kestävästi 7 milj. m³ havukuitua ja 4 milj. m³ koivukuitua. Puu hankitaan pääosin kotimaasta.”
- Mittaustodistuksiin on haapakuitu kirjattu koivuksi, siksi sitä ei Metsäliiton tilastoista löydy.
Puuki. Jos saat käteesi Kujikisen puolentoista käden vesurin, niin aivan varmasti sinäkin havaitset, että se on tosi hyvä yhdellä kädellä, tosi hyvä kahdella kädellä ja kärjen koukun avulla sillä saa kätevästi myös vetämällä ohuita vesoja poikki.
Joskus se toimii myös kuin viikate, kun koukun pohja on oikein terävä.
Varsinainen yhdenkäden vesuri on metsässä turhake, ellei sitä ole hankittu makkaratikun tekoon. Myös kahdenkäden vesuri on turha, liian ison koon ja painon takia. Oikea vesuri, jolla jotain tekeekin, on 1 1/2 -käden ”Kurejokelainen, jossa kaikki kohdat stemmaavat. Ja leikkaa puuta. On ns. ”Mahakas” terämalli ja se leikkaa viiltämällä.
Parempaa ei ole vielä tullut näköpiiriin.
Taneli: Firmat ovat ihan itse kehittäneet ”Logistisen ongelman” kieltäytymästä ostamasta enempää kuin vain pieniä nutturoita aina kauppaa kohti.
Minäkin olen hakenut muutaman motin haapanyssyköitä, jotka on ostettu leimikon mukana. Toden puhuakseni en niistä kaikista ole maksanut mitään, paitsi sitten kuivauksesta ja tasohöyläyksestä, kun olen niistä teettänyt ”Tuppilautaa”.
Yleensä metsä on ollut sellaista, että sieltä olisi kyllä saanut rekkakuormia – jopa useita, mutta ostaja on pidättäytynyt ostamasta enempää.
Toivon todella, että Jeessi ei koskaan hanki isompaa ruotsalaisraivuria – ainakaan omakseen.
Autoketjun perusteella suitsutus olisi sitä luokkaa, että Jeessi ei ehtisi töissäkään käymään lainkaan, kun pitäisi vain koko ajan hehkuttaa, kuinka hänellä on maailman paras raivuri, eikä Tilhin miehet ole mitään laiskojen ja matalakierroksisten bensarosvojensa kanssa. Myös öljy-Makkipakki saisi lähdöt metallikeräyslavalle.
Hyvää siinä kuitenkin olisi se, että ensimmäisen kerran elämässään hän saattaisi puhua totta.
Jeessi. – Äänekoski käyttää noin miljoona kuutiota vuodessa haapaa, kunhan pääsee vauhtiin.
Tuolla edellä kirjoituksessani kaikki pitää paikkansa vähintään 80 prosenttisesti, vaikka vedin ne ulkomuistista.
Haapa lahoaa kyllä kuorivauriosta. meillä olo kotitilan metsässä hirvien kaluamia haapoja, joiden kasvukin oli mennyt aika surkeaksi. siksi epäilin, että hirvet eivät hybridistä taida oikein perustaa, vaikka sen kuori on toki mehevämpää, siinä täytyy olla paljon paksumpi jälsikerros.
Taneli. -Kauhajoellakaan ei metsäliitto ottanut kovin halukkaasti haapaa, taisi olla sidottu johonkin osuuteen leimikon koko puumäärästä? (Nimimerkki : Sielläkin seikkaillut)
Pitää paikkansa, että hieman vilkkaampi liikenne pitää huolen siitä, että lähinnä pätkillä joutuu ajelemaan. Siksi marisenkin siitä kun puolivalojen tehot ovat todellisuudessa ne, jotka rajoittavat todella tehokkaiden pitkien valojen käytön melko olemattomaksi.
Jos puolivalot valaisevat kiitettävästi sataan metriin, niin se ei vielä pimeällä pikitiellä takaa mahdollisuutta huristella turvallisesti satasenkaan vauhdissa ja Jeessihän vetelee jatkuvasti reipasta ylinopeutta (ainakin omien puheittensa mukaan)
En kuitenkaan ymmärrä arton väitettä, että tehokkaat pitkät on väärin suunnattu, jos ne häikäisevät vielä kolmensadan metrin päässä. Se vaan on niin, että tehokas valo häikäisee, kun se osuu silmiin. Nythän on jo taskulamppujakin, jotka häikäisevät kilometrin päässä ja jos sellainen ei häikäise, se on suunnattu jonnekin aivan muualle, kuin kohteeseen. Minua häikäisee aikalailla, kun mutkan takaa tupsahtaa kuormuri, jonka katolla on täysi patteri apukaukovaloja. Vaikka ajovalot rekassa olisivat minkälaiset, niiden valoteho romahtaa saunalamppujen tasolle, kun kaikki kahdekan pitkää sammutetaan.
Kyllä näin on ja puhun n. 2 miljoonan ajokilometrin antamalla varmuudella.
Jeessi oli hereillä silloin, kun Metsliitto perusti Haavikoita sopimuksin. Ehkä suurin syy oli sillä hetkellä se, että Jeessillä oli ”Peppu auki” ja Metsäliitto tarjosi ilmaiset taimet . Sivutuotteena tuli sopimus, jossa taattiin haapakuidulle kuusikuidun hinta ainakin ensimmäiseen hakkuuseen saakka.
Nykyäänhän MG haluaa haapakuitua vain järkevillä kuljetusmatkoilla ja saa varmaan haapaa Venäjältä suunilleen ”kiitoskaupalla”, vaikka korjuukustannukset sieltä ovat varmasti pilvissä. Esim Mänttästä on Hybridihaapa viety polttoon, koska se on liian kaukana sellutehtaasta, vaikka on pehmopaperitehtaan tontilla kasvanutkin.
Jos Hybridihaavan kuori on tarpeeksi epämiellyttävää, niin hirvet eivät varmaan sitä jyrsi, vaikka luonnonhaavoissa näkyy erittäinkin pahoja jyrsimisvaurioita, kun sorkkaeläimet ovat päässeet haavankuoren makuun.
