Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
olikarkki:”-Jätkälle. Olisin olettanut että Jätkällekin voisi tehdashinnan käsite aueta.”
Kysy vaan, selitän sinulle kyllä, niinkuin monelle muullekin montaa muuta asiaa, vaikka teillä onkin etupäässä kyse siitä, että te ette ole viitsineet kuunnella kun teille on asiaa opetettu.
Wanha:”Metsurin peruskurssilla vielä jotain tapahtuu mutta jatkappa konekuskiksi, Pelkkää autossa istumista palstan reunalla. Hyvällä tuurilla pääsee puoleksi tunniksi puikkoihinkin.”
On totta, että noissa varsinaisissa konekouluissa oppilaat joko istuvat nuotiolla tai autossa, kun ehkä 1/4 -osa kerrallaan on ”puikoissa”.
Olen ihmetellyt sydeemiä, kun meillä on ollut käytäntönä, että ne, jotka eivät aja konetta, sahaavat moottorisahalla ja mikäli mahdollista harjoittelevat puiden yksilöintiä ja tukkirunkojen apteerausta.
Kun motolla tulee huonolatuisia tukkeja, lähtee kuski oitis apteeraamaan pariksi päiväksi. Sitten koitetaan uudestaan.
Takaan, että meidän oppilaat ovat pätevämpiä tekemään parempaa harvennusjälkeä ja parempia tukkeja minimiläpimittaan asti, kuin monessa muussa oppilaitoksessa.
Kun ylisuurista latvoista karsii vielä kuitupöllejä, muistaa sen varmasti, kun Apsi ehdottaa tyhmää katkaisua.
”Ken ei työtä tee, hänen ei syömänkään pidä”
Lämmin ruoka on ollut arkipäivää metsätöissäkin jo kymmenien vuosien ajan.
Tietenkin jollekin mussukalle se pitäisi vielä lappaa suuhunkin, kuten äiti on sen aina tehnyt.
Ateriakin on ihan niin hyvä ja maittava, kuin sen itse itselleen valmistaa.
Mitenkähän tuo olisi tulkittavissa? ”Tehdashinta liki sama kuin suomessa.”
Miten käsität tehdashinnan ja kantohinnan?
Eikä Helvetissä! Ennenkuulumatonta.
Koskitukki on ostanut osapuumitalla jo vuosia, eli tukkimittainen puu maksetaan tukkina ja viedään täysimittaisena tehtaalle. Mekin teimme 24 metrisiä aihioita, pidemmätkin olisivat menneet, mutta nuo menivät mastopuiksi.
”Niitä on ilmeisesti paljon yhden tietyn metsäkoulun ympäristössä?”
Rane 2:nen on kyllä huonoista viimeinen. Vahingosta viisastuneina, otimme hakijoille käytäntöön älykkyystestin.
Ranen videolta näkee, että eipä Finski – kuskit, eikä länsi-kuormurit pysty tuomaan puutavaraa metsästä. Kyllä laitteet ja kuskit pitää olla paljon kovemmat kuin mitä täällä Pruukataan.
Jospa siellä on järjestys sellainen, että ensin hakataan aukko, ajetaan puut pois – sitten tehdään tie, että marjanpoimijat pääsevät kulkemaan Suv-autoillaan.
Urakoitsijoissakin on eroja. jotkut ovat vaan onnistuneet valkkaamaan ja palkkaamaan paremmat kuskit, jotka yleensä saavat myös enemmän samassa ajassa puuta tehtyä ja ajettua.
Korjuujälki on se, joka jää metsään usein kymmeniksikin vuosiksi.
Jos taas lasketaan vain rahallista etua, on tietenkin hakkuukoneen kuljettajan katkonnassa käyttämä järki kullan arvoista. Myös tukkien katkonnassa käytettävät mitat voivat olla eri yhtiöillä ratkaisevasti erilaiseen tulokseen johtavia.
Siksi pitäisi saada käyttöön puun myynnissä menetelmä, jossa maksettaisiin koko tukkiosuudesta tukin hinta, katkotaan se ihan miten tahansa.
Avohakkuissa korjuujäljellä ei ole kovin suurta merkitystä, mutta kasvatushakkuissa se kai on kaikkein tärkein asia. Jos metsästä on otettu parhaat puut, taikka se on hakattu vajaatuottoiseksi, kolhien ja polkien jäävää puustoa mistään piittaamatta, on kyllä syytä lähteä käräjöimään korvauksia.
ollikolli. Koska olet myyjänä joutunut maksamaan ostajan rahoituskuluja? Tuollaiset höperyydet kannattaisi jättää Joovaanin päätä vannehtimaan.
Mehtäukko hyvinkin selvitti tuossa edellä, mitä plussaa hakkuun viivästymisestä voi koitua.
Ei kannata yrittää keksiä olemattomia haittoja, kauppakirjan tekohetkellä voi avata sanaisen arkkunsa, jos on silloin vielä sen verran tolkuissaan, että ymmärtää, mihin nimensä pistää.
Aika useinhan ostaja maksaa ennakkoa, jolla saa Pösön osamaksuja makseltua pitkästikin ennen kuin loppulitviikki antaa kauppasummasta loput.
Nuo kaikki ovat kaupantekohetkellä muistettavia asioita, ei kannata täällä itkeä, jos on tehnyt huonot kaupat omaa tyhmyyttään.