Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos leimikko on myyty talvikorjuuleimikkona, mutta kelit eivät ole sopivat, niin ”väkisin korjatun” leimikon korjuuvauriot eivät ole ostajan syytä. Siksi pitää edes yrittää antaa mahdollisuus korjata oikeiden kelien aikaan.
Kyllä tuo kaksi vuotta on varsinkin talvileimikoille ihan tarpeellinen.
Venäjällä taitaa pyöriä monen merkkisiä hakkuukoneita – ainakin on pyörinyt jo parikymmentä vuotta.
On ollut suomalaisia urakoitsijoita, mutta myös muista maista on ollut urakointiketjua, jotka ovat hakanneet ainakin Ruotsiin, Viroon ja Saksaan puutavaraa. Tietenkin suuri osa on mennyt myös venäläisille tehtaille.
Suomalaisen puunjalostusteollisuuden on vain turvauduttava laatuun ja mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen.
”-Öljy- ja biopolttoainealan energiaseminaarissa 12.10 puhunut Kittilä sanoo, että hybridi-, lataushybridi- ja sähköautojen yhteinen osuus kehittyy Suomessa niin, että vuonna 2030 näitä autoja myytäisiin 15 000 – 20 000 vuodessa, mikä olisi 10-15 prosenttia henkilöautojen kokonaismarkkinasta.Sähköautojen osuus myynnistä olisi vuonna 2030 noin 7 000 kappaletta. Sähköautojen yleistyminen tulee olemaan ennakoitua hitaampaa.Ennusteen mukaan vuonna 2030 bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja on liikenteessä jopa enemmän kuin nyt.
Kittilä uskoo sähköautojen määrän kasvavan merkittävästi vasta 2030-luvulla ja ylivoimaisesti tehokkain keino CO2 -päästöjen vähentämisessä 2020-2030 on biopolttoaineiden käytön lisääminen.
Kittilä muistuttaa, että autoteollisuudelle sähköautojen valmistamien on tappiollista. Maahantuojan on Rami Kittilän mukaan hengissä pysyäkseen myytävä 35 autoa päivässä. Sähköauton hintaero perinteisiin autoihin on suuri. Sähköautojen hintakehitys on riippuvainen akkujen hinnasta, sillä nykyisellään akkujen osuus muodostaa kolmanneksen sähköauton hinnasta.”
Jeessistä tulee mieleen ajatus taas kerran:
Minkähänlaista elämää tuo onneton on pitänyt teini-iässä, kun on kuvitellut joskus pääsevänsä jonkun tytön / naisen kanssa ”silleen”?
Je sitä riemukasta mainostamista, kun on sitten kolmikymppisenä päässyt eka kerran ”silleen”.
Tuo auto – projekti ja Hybrideistä haaveilu on sitä luokkaa, että kohta on vedettävä ukkelin paidanhihat selän taakse solmuun!
Jos Hybriditkin lasketaan sähköautoiksi, niin on niitä jo, mutta hybridi on kuitenkin vain ”sähköavusteinen”, joka lähes aina saa kaiken sähkönsä Bensiinistä.
Lataushybridin käyttäjä, jollaisia ei montaakaan ole, ei alkukiiman jälkeen ole latausjohtoa tarvinnut.
Siksi tuo hypetys on täysin turhaa.
Täällä ei ole kenelläkään Bräckeniä. Jos olisi, olisin toki käynyt sitä mällistelemässä.
Hyvä kaivuri toki oikealla kauhalla ja -kuskilla tekee mainiot istutuskohdat, josta kuitenkin kääntömätästystä pidän kaikista parhaana, ellei sitten jyrsinkonetta ole kauhaan ympätty.
Täällä ollaan kuitenkin lähellä alueita, joissa pitää maata kaivella aika matalalta, ettei myrkyt lähde liikkelle ja jopa vaikeuta puun alkuunlähtöä.
Paikalliset mätästäjät vaan tekevät niin törkeitä mättäitä sopimattomilla kauhoilla, että ei kehtaa mennä juttusille, kun he mätästävät.
”Asiahan ei minulle enää kuulu” (Sanoisi Pätkä)
Piennarauroilla Metsähallitus muokkasi aikoinaan, ja silloin istutettiin ”Jätkän polulle”, tulokset olivat hyviä – tai erinomaisia, maasto vaan Keski-Suomessa meni sangen vaikeaksi liikkua, kun käsitys oli, että vetokoneen pitää olla suurin mahdollinen ”Pillari”. Suurimmatkin kannot kääntyivät ympäri, samoin valtavatkin kivet.
Bräcken mainosvideolla tehdyillä kunttakasoilla ei ole juurikaan virkaa, koska kivennäismaata ei kaksinkertaisen kuntan päälle kerry.
Kylvökohteena laikut ”ihan hyviä”, mutta kaksinkertainen kuntta vaatii kokolailla pitkäteräisen istutusputken ja hieman pidemmät taimet, että jotain vihreää jää näkyviin.
Laikkurin ei voi oikein sanoa tekevän mättäitä. Lisäksi laikku ja mätäs ovat kaksi eri asiaa, mutta kaikki eivät sitä oikein tajua – pitäisi varmaan pistää putkella vielä pari miljoonaa tainta, niin ehkä asia valkenisi.
Meilläkin on aina välillä niin kovapäisiä ”opetuslapsia, jota kuoputtavat istutuskohtaa muokkaamattomaan kunttaan, vaikka vieressä on erinomainen koneella tehty jälki.
Kehtaavat vielä ottaa nenäänsä, kun siitä viisikin kertaa huomauttaa. Avainkysymys on istutettaessa istutuskohdan valinta.
