Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tollon salaisuus on se, että kun ei ole tuloja, ei ole verojakaan. Ei sen ihmeellisempää.
Teollisuus tuo pääosan tarvitsemastaan koivutukista Venäjältä tai jopa aihioituna Virosta.
Venäjältä koivu lähtee suunnilleen kuidun hinnalla ja haku on helppoa. Rekka ajetaan koivusellutehtaan vastaanottopäähän ja aletaan valkkaamaan parhaita – järeitä koivutukkeja.
Toiset tuovat tuppeensahattuina ja kuivattuina lankkuina tai pelkkoina. Siksi kysyntä suomessa on lähes nolla.
Ohjekirjan perussäätö on VAIN perussäätö, jonka perusteella kone saadaan käymään – jotenkin.
Jos perussäädöksi on mainittu H-yksi kierros =60 min.) ja L- 3/4 -osakierrista /45 min.) niin se kone käy niillä asetuksilla, mutta korkeintaan 1 kerran tuhannesta se käy hienosti.
Siis kone käytetään kuumaksi ja tarvittaessa T- ruuvia sisäänpäin 1 – 1,5 kierrosta.
Sitten alkaa hienosäätö L-suuttimella ja se on nimensä mukaisesti hienosäätöä. Kun päästään lähelle oikeaa, parin minuutin muutoksenkin havaitsee. Sitten T-ruuvista tyhjäkäynti sopivaksi ja H- suuttimen kimppuun.
Joskun on ollut niin tarkkaa, että kun tuntee, että suutin liikahtaa, käynti muuttuu.
(artolla kolme päivää – ja arto on sentään AIKA pätevä sahan säätelyssä, vaikka ei teroittaa osaakkaan.)
Ne oli Homelite-sahurit, joilla oli suutinmeisseli hampaissaan aina sahatessaan.
Nykysuunta on lähes joka paikassa vesistön ääressä, ettärantapöheikköjä pitää säästellä ja suojella.
Jopa Kauhajoellakin kaupungin halki virtaava joki on reunustettu lähes pelkillä lehtipuilla, joista suurin osa vielä kenaa jokeen päin, eli jokainen lehti joka irtoaa, on tipahtaa todennäköisesti jokeen.
Taitaapa rutkasti ollakin juuri Leppiä rannoilla, joten lehtivihreääkin on menossa veden ravintotasoa nostamaan.
Toki jokitörmissä kasvavat puuvartiset kasvit sitovat maata, eikä eroosio pääse viemään maita niin paljoa järviin ja mereen, mutta voisihan rantojen hoito olla muutakin, kuin täydellinen hoitamattomuus.
Jos suuttimien säätö on sitä, että väännetään kymmenekin minuuttia suuntaan tai toiseen, eikä siitäkään huomaa mitään, niin silloin ei todellakaan tiedä sahan käynnistä yhtään mitään.”Työkaluliikkeen” neuvot ovat osoitus täydellisestä tietämättömyydestä. ”Toisen liikkeen” neuvot olivat varmasti Tilhinmyyjien houreita.
