Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Monet ammattimetsuritkin käyttävät tuota Tilhin raivuria, nyt olisikin kohtalaiset raivauskelit, jos vielä olisi vähän kuivempaa.
Meillä oli kaksi – kolmekin metsuriyrittäjää, jotka olivat peruskoulutukseltaan Metsuri – metsäteknikko – metsätalousinsinööri – opettajia. Ja taitaapa siellä olla koneinsinööri – metsäkoneenkuljettaja – opettajiakin, jotka ovat hankkineet laajan pätevyyden jopa opetusammattiin.
Muutaman kuukauden työsopimuksista jopa vakituiseen virkaan heitä on palkattu ja kaikilta onnistuu hankalien tai isojen puiden poistaminen. Yksi on erikoistunut kiipeilyyn, jolloin puu voidaan palastella pystyyn, jos se ei mahdu kaatumaan. Myös latvus ja rungonosat voidaan laskea köyden varassa maahan, eli jos puu on mahtunyt kasvamaan pihassa, se mahtuu siihen pälasteltuna lähes kannon päälle.
Kaikki heittävät myös keikkaa, kunhan sovitaan aika, paikka ja hinta.
Kusessa ollaan. Tuskin Parkanossa on monta museota. Tuo kone oli vt 23:n varrella hyvin lähellä sitä ”Oikorataa”, eli ”Parkanon rataa” jonka lähiasema taitaa olla nimeltään Kairokoski.
Se kone on muutettu Harvesterista metsänviljelyauran vetokoneeksi, jossa hommassa se oli liian mahdoton rutjake. Metsähallituksen kehittämisjaosto sitä rahoitti yhdessä Lokomon kanssa. Pika 75 kepitti kyllä sen kohta tultuaan.
Kävimme katsomassa esittelysavottaa Kurussa: -kone otti lähes kymmenen metrinpäästä kolmenkymmenen metrin pituisen kuusen tyveen kiinni, nosti sen ilmaan ja silpaisi tyven poikki ilmassa, jolloin kanto putosi maahan. Sitten sepyörähti ja kaatoi puun poispäin itsetään. kaato tapahtui vauhdikkaasti, usein jopa latva katkesi, ennenkuin otti maahan. tyvi asetettiin karsintateriin ja vetorullille. Kone tempaisi rungon läpi parissa sekunnissa, ei katkonut ollenkaan, koska se koneketju oli lähdössä Nevostoliittoon, eli ajokone oli puristuspankolla varustettu iso laahusjuontokone.
Se metsähallituksen Proto mittasi ja katkoi tukit, mutta ei kuutioinut. Pertti Ontto oli kuskina näytöksissä. Alallaan ihan huippuja.
Lauri-Vaarin laskuri vaan käyttöön! Siihen kun pistää sopivat lukemat eri kustannuksiin, niin aina se nykytekniikan voittaa.
Nuo nykyistä hieman karskimmat koneet on ikäänkuin jatkumo Harvesterien kehityskaaren alkujaksolle. Vielä jopa -80 luvun alkupuolella suomen metsissä mellasti PIKA 75 – harvesteri, joka pystyi moiseen hakkuutapaan. Se vain oli silloin noin kymmenen kertaa tehokkaampi / nopeampi, kuin videon kaivurialustaiset koneet. Varmaan halukkaat metsänomistajan pelastajat löytäisivät kyseistä konetta joidenkin konemiesten takapihalta, ei muuta kuin varusteet päivitykseen, ”Saisi halvalla”.
Sen myötä Lokomo kehitteli melkoisen ”Rometon”, jonka prototyyppi on Parkanossa metsähallituksen metsämuseossa, tosin jo muokattuna.
Suomessa varmaan riittäisi yksi tuollainen kone ja sen tekniikka. Sopivia maisemahoitokohteita ei sillekään löytyisi liiaksi. Ensimmäiseksi pitäisi löytää rahoittaja, eli jonkun hurahtaneen pitäisi kuulua Juha Sipilän lähisukuun rahoituksen järjestymiseksi.
Kateus on kavala tauti, se vie kalatkin järvistä. Virastoaika ja virastotyöntekijän työaika on kaksi eri asiaa. Nytkin on moni verotoimisto suljettu asiakkailta, mutta siellä nuo verovalmistelijat tekevät täyttä työpäivää.
Jos kuka kadehtii kovasti opettajien työaikoja, niin ensinnäkin sanoisin, että lähes jokaisella, jolla pää riittää, olisi ollut mahdollisuus valmistua opettajaksi. Ei tarttis kadehtia niin kovin.
Moni opettaja on kuitenkin ns. tuntiopettajana, jolla saattaa olla sangen niukasti opetustunteja viikossa. palkka tulee vain pidetyiltä tunneilta. Monelle opettajalle on määrätty ja sovittu vuositunnit, eli niin ja niin monta tuntia vuodessa. kuukausipalkka sen mukaan. Voi olla esim 1200 oppituntia vuodessa. puhutaan lähiopetuksesta. Ne on pidettävä, että kk-palkka juoksee. Läsnäolovelvollisuutta ei ole.
pitäisi pikkuhiljaa tajuta, että ei kannata väitellä asioista, joista ei tiedä höykäsen pöläystä.
Lisähuomautuksena kaikkien tollojen äidille: Opettajilla ei ole lainkaan Pekkaspäiviä!
Jos Tollo tietäisi moottorin toiminnasta jotain, män olisi jo keksinyt, että moottorissa tapahtuva ohipuhallus imetään takaisin moottorin imuilman joukossa.
Kirjaimellisesti kirjoitit moottoriöljystä. ”Siihen rikastuvat kaikki polttoaineessa olevat epäpuhtaudet”. Ymmärrätkö itse, mitä olet kirjoittanut?
Toki klapi – ja muukin polttopuu kannattaisi koota aina hakkuuseen liittyvissä toimenpiteissä.
Ei siihen touhuun kuitenkaan kannata sotkea esim ”kolmea suurta. Jos ne alkavat tekemään klapikauppaa, niin ainakin suomen markkinat tukehtuvat laakista.
Norjaan on täältäkin asti viety jonkin verran, mutta kukaan ei tainnut saada siitä hommasta hyvää mieltä.
Markkinatalous pitää huolen kysynnän tyydyttämisestä. minäkin voisin myydä laadukasta koivuhalkoa, jos joku kysyy – ja kuitin kanssa.
Luulenpa kuitenkin, että lähinnä menee lahjoituksena vanhuksille taikka partiolaisten leiritulille.
