Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Sieltähän ilmaantui toinen kadehtija! Kiva.
Pakokaasut siis ovat täysin puhdasta tavaraa, mikäli tolloa on uskominen ”Kaikki polttoaineessa olevat epäpuhtaudet rikastuvat voiteluöljyyn”.
Autoissa käytetään siin kaikenlaisia pakokaasujen puhdistamismenetelmiä ihan vain rahastamismielessä, kun kaikki poistettava tavara kerääntyykin öljyyn. Kannattaisi kehittää parempia öljynsuodattimia, niin moottoriöljyjäkään ei tarvitsisi suotta vaihtaa ja roiskia metsiin.
Tollo. On turha kuvitella, että uudessa öljyssä ei ole samoja – terveydelle vaarallisia aineita. Ne on siihen lisätty jalostusvaiheessakin.
Suurin osa vanhoista metsureista kärsii tuki – ja liikuntaelinten sairauksista, joilla ei ole mitään yhteyttä teräketjuöljyyn, eikä edes pakokaasuihin ja niissä leijuviin kaksitahtiöljyn katkuihin.
Tollon mielipiteeseen on helppo yhtyä. Kaiken lisäksi on otettava huomioon, että korjuukaluston hankintahinta ei ole se suurin tekijä, vaan tuottavuus on se.
Kun sanotaan, että -”Ei mopolla mahdottomia”, niin sen voi konkretisoida ottamalla toteutuneet kustannukset / kiinto niin hakkuusta kuin ajostakin. Laskentapohjaksi voi ottaa vaikka Työtehoseuran tutkimukset, joissa on kellotettu todellisissa olosuhteissa tuottavuutta..
Ne ovat tähän asti näyttäneet suunnilleen siltä, että koneen kustannukset saa juuri ja juuri peittoon, mutta kuljettajan palkka pitää maksaa kantohinnasta.
Lauri-Laiskurin taulukoissa on heppo huijata jopa itseään, muuttamalla tuntituotosta tai työvaikeustekijöitä, esin hakkuulla runkotilavuutta, mutta muistetaan kuitenkin, että laskelman tekijä siinä taitavasti ”kusee itseään silmään”.
”Julkisella puolella on liian lyhyt työaika ja liian pitkät lomat. Ei niitä lomarahoja mikään työantaja maksa, ne maksaa yksityisten alojen veronmaksajat. Julkisella puolella lauantai ei ole lomapäivä ja lomarahakin on 66% palkasta. Miksi yksityisllä sektorilla ei ole vastaavia etuja sillä porukalla, joka nuo edut maksaa.”
-Lapsen tieto, naisen muisti, ei ole partasuu urohon.
Julkisella puolella annetaan matalien palkkojen vatineeksi hieman pidemmät lomat, mutta tuo prosentti ei ole mistään kotoisin.
Julkisellakin puolella maksetaan loma-ajalta täyttä palkkaa ja lisäksi ns. lomaltapaluuraha, joiden yhteenlaskettua summaa sanotaan virallisesti lomarahaksi. Se on 150 %, mutta siitä pidätetään vero, joten Tolloimmankaan ei kannattaisi julkisesti olla kateellinen. ihan hiljaa pimeässä komerossa toki.
Kyllä tuo sähköisesti säädettävä kaasutin on oiva keksintö kaikille niille, jotka eivät tajua mitään kaasuttimen säätämisestä.
Autojen automaattilaatikoiden kanssa sillä ei ole mitään yhteistä. Automaattilaatikko ”säätää” ja vaihtaa jatkuvasti – kaasuttimen sitä ei tarvitse tehdä. Kun on hyvä kaasutin ja se oikein säädetty, niin sen kanssa ei tarvitse pähkäillä yhtään.
Toisin kuin jotkut väittävät, meisselisäätöisiä kaasuttimia ei tarvitse ruuvata jatkuvasti. Siinä ei säätöneulojen asento muutu sahatessa – ei sitten takuulla.
Kaasuttimeen ei tarvitse vaihdella kalvoja – se on vain huoltomiehen myyntikikka. joskus on lähtenut säätökalvon keskellä olevasta metallinastasta pala pois, mutta sellaiset kalvot on jo kymmenien vuosien takana.
Yhdeksällä sahurilla kymmenestä voisi aivan hyvin tarkan säädön jälkeen ottaa säätömeisselin lopullisesti pois, taikka liimata suuttimet ikiajoiksi kiinni. Se olisi heille paras ratkaisu.
Kerran ajeli yksi isäntä oji ja suoritti äkkijarrutuksen: Tuli sahansa kanssa minun luo ja kysyi, osaanko säätää kaasuttimen. Kysyin: Oletko ruuvannut näitä? ”Ja niin Perkeleesti”, sanoi ukko.
Kyllä ne olivatkin ihan poskellaan. kohta saha kävi hienosti. Ukko sanoi, että koskaan se ei ole käynyt niin hyvin. Sovimme, että hän ei enää koske säätöihin.
Lapsuuskotipaikkakunnalla oli ikivanha huoltoasema, jossa oli varmasti tehty autoilun alkuajoista lähtien aotojen huoltoja ja myös öljyjen vaihtoja moottoreihin kymmeniätuhansia kertoja. Huoltamon nurkalta lähti avo-oja, joka laski mäen alla olevaan pikku puroon.
Huoltomies sanoi silloin minulle, että AINA kaikki jäteöljyt laskettiin siihen ojaan, jossa rehoitti kaikenmaailman rehut. Pajupuskaa alkoi olla hieman alempana ja se voi kyllä paksusti.
Aikani kuluksi tallasin puron rantaan asti, eikä siellä ollut merkkiäkään öljyistä. kaiken oli kasvillisuus ”hoitanut”.
Aivan lähellä oli myös kekustan pohjavesipumppaamo, jonka vesi on aina ollut ihan moitteetonta.
Ei jostain teräketjun voiteluaineesta tarvitse olla kovasti huolissaan.
