Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Oksasta havupuu halkeaa, päästä koivuinen pölkky
Musta vana tulee tietenkin vaikka lumeen, jos öljy on mustaa.
Jos taas öljy on kirkasta, niin sen vana ei edes hangesta erotu, vaikka se lentää ihan samalla tavalla.
paljon on tullut sahattua ja kokeiltua erilaisia öljyjä, eikä vielä ole löytynyt sellaista öljyä, joka pysyy teräketjussa. Toisaalta olisihan mielenkiintoista katsoa, miten teräleikkaa puuta, kun siinä olisi vaikkapa vain puoli litraa öljyä.
Jeessi on aivan oikeassa sanoessaan, että puolikin öljytankillista on jopa runsaasti voideltu. Jos kolmasosa tankillisesta kuluu bensatankkia kohti, niin terää katsottaessa havaitaan kyllä, että se on öljyinen.
Öljyn laadulla ei ole merkitystä, kun moottoriöljy on moitteettomasti voidellut moottoria öljynvaihtoon asti, ei sen voitelukyky lopu siihen, että se otetaan pois.
Välttääksemme öljypumpun ja öljykanavien tukkeutumisen, kannattaisi jäteöljypöntössä olevaan öljyyn kaataa vettä jonkin verran. Pakkasella vesi jäätyy pohjalle ja puhdas – vaikkakin värikäs – öljy tulee pöntöstä pois ja sitä voi huoletta käyttää.
Olen käyttänyt mustaa jäteöljyä ja käytettyä vaihteistoöljyä, kuten myös käytettyä hydrayliikkaöljyä. Olen käyttänyt sitkostettua ja puhdistettua teräketjuöljyä, kuin myös rypsiöljyä, joka on todella liukasta tuoreeltaan. kuivuttuaan se on aivan hirveetä.
Pitäisi myös lukea ja ymmärtää, kun pöntön kyljessä lukee: Vältettävä ihokosketusta.
PS: Jos laippa kuumenee, kun sahataan, syy ei välttämättä ole voitelussa, vaan ketju on tylsä ja saha – sekä sahaaja liian voimakkaita.
Metsä ei viimeistään anna
”Jaa niin joo… alkava dementia vei muistin! Sanokaapas sitten, kun alan kirjoitella vielä kummallisempia, että olisi aika lopettaa viisastelu ja poistua palstalta jo. Kyllähän se taitaa olla niin että kaikki nykyautot merkistä riippumatta ovat kelpo kulkuvälineitä – se on sitten makuasioista kiinni että minkä valitsee. Meinaan, että automallin kehittäminen tulee sen verta kalliiksi ettei huonoja malleja kannata päästää markkinoille monta, tulee firmalle noutaja melko pian.”
Älä anneli tunnusta, Olet sikälis oikeassa, että Jeessi ei ole ajanut VIIMEAIKOJEN saksalaisautoa, vaan jo paalauskunnossa olevaa tapausta.
14 000 kymmenessä vuodessa on vain kolme tonnia vähemmän kuin 17 000 kymmenessä vuodessa.
Tuon erotuksen ajaa ihan normaalissa käytössä nopeasti dieselillä, kun ottaa huomioon, että kulutus on vähintään kaksi litraa vähemmän satasella, tuntuvasti halvempi litrahinta ja kaupantekijäksi saa paljon paremman väännön moottorista, joka kestää 2 -3 kertaa enemmän kilometrejä kuin vastaava bensavehje.
Valheella väitetään olevan lyhyet jäljet ja Jeessin Pököttimen kulutukseksi on ILMOITETTU 5,0 – 5,5 litraa. TODETTU 6,6 litraa.
Ilmoitetut CO2-päästöt ovat 115 – 127, mutta kun totuus on yli litran enemmän, oikea lukema liikkuu n. 150 g/km
Varsinainen ympäristöuhka!
Jos myynnin lisäystä ihastellaan vain prosentteina, voi joskus päästä huimiin prosentteihin. Parhaat kasvuprosentit tulee, kun markkinaosuus on mitätön, esim. yksi kpl. Seuraavana vuonna myydään kaksi kpl. Mikä olikaan kasvuprosentti? Ei monikaan merkki pysty nostamaan myyntiään yhdessä vuodessa sataa prosenttia, vaikka huimempiakin prosentteja voi näkyä, kun merkki on ollut täysin marginaalissa.
Mastan kauppias on joskus tainnut sanoa HYVÄSTI – Jeessille, kun se koko ajan ja jatkuvasti Mastaa mollaa. Hyvä kuitenkin, jos ei sanonut PAHASTI.
Omaa itsetuntoaan ukkeli tahtoo pönkittää, kun on jo nyt huomannut, että olisi pitänyt tehdä toisenlainen valinta autoa ostaessaan.
Säälittävä tapaus, mutta toivotaan, että eukkonsa pystyy kuitenkin loppuvelan lunastamaan, ettei mene Pökötti lunastukseen.
Ei MHY hakkaa valtakirjalla, vaan sellaiset pinot on MHY:n omien kauppojen jämiä. Jos MHY:n lappu on päässä, niin omistajan lappuhan se on. Elikkäs puut on ostettu ja maksettu.
Teollisuus ostaa puita myös varastoon. Paras varasto on pystyvarasto, jossa puu pysyy ostajan kannalta hyvässä kunnossa ja kauppakohteet voi kätevästi ketjuttaa.
Edelleenkin on metsän hakkuusopimuksissa määräaika, jonka sisään puut on hakattava, taikka ne periaatteessa siirtyvät takaisin myyjälle ja ostajalla on velvollisuus maksaa kaupan kohteena olevat puut.
Jos talvileimikoita on jo niin paljon, että enempää ei uskalla ostaa, niin mennään sitten näillä keleillä kesäleimikoita.
Naapurin leimikko odotteli ihan viimeisille hetkille asti pystyssä, ennenkuin se tultiin hakkaamaan. Tässä on saman tien varressa samoihin tehtaisiin lähteviä puita muutamissa muissakin leimikoissa. Osa lähti todella liukkaasti. Sorvikuuset ehtivät näköjään odottelemaan autoa.
Pökötin köpöttimet ovat ”huollossa”. Maanteillä ja valtateillä näkee ne automerkit, joilla ajetaan. Ja ajetaan niin, että niissä on paaliin vietäessä lähemmäs miljoona kilometriä mittariin kelattuna.