Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
HVA teki hätäpäissään Tilhintappajan,eli sen ihmeellisen näköisen moukarin, onko se joku 339 – vaimikäseoli? Saha oli Huskun tapaan raakile tullessaan markkinoille ja alkukiinnostuksen jälkeen sen myynti lopahti.
Shindaivan noususta myyntitilastoihin kertoi eräs sen kehitystyöhön ”osallistunut” suomalainen seuraavaa: Japanilaiset olivat kysyneet heiltä, millainen saha olisi pohjoismaiden markkinoille sopivin.
Jonkin aikaa asiaa pohdittuaan he kävivät ostamassa HVA:n myyjältä sahan 242:n ja toiseksi 254:n ja sanoivat, että ottakaa näistä mallia, niin tulee just` paras mitä voi tulla.
Japanilaiset tekivät Shindaiwa 488 – sahan, jonka kuutiotilavuuskin oli just 42 +54 jaettuna kahdella. runkorakenne täysin samanlainen, Pienemmän huskun tyhjäkäyntiongelmat oli korvattu isomman loistavalla tyhjäkäynnillä. Kaasuun vastaaminen oli myös kuin 254:ssa.
He tekivät sahan, jossa oli vain parhaat puolet noista kahdesta parhaasta.
On turha jeesustella, mikä on pikku-Tilhin suosion salaisuus. Se on hinta – laatu suhteeltaan aivan nappisuoritus. Sen lisäksi pidän sitä laatuunsa nähden jopa edullisena.
petep:”-Ja huskut on loppuunsahattuja siellä koulussa siinä ajassa kun Stihlit ei kelpaa kellekään ja ovat uutta vastaavia. ? Aikamoinen merkkiuskollisuus tai sitten stihlit on vaan huonoja……”
En puhunut pikku-Tilhistä, mutta nuo isommat menee samalla tavalla kuin aikoinaan Partnerit. Niillä ei haluta sahata, parhailla sahataan, kunnes ne on loppuunsahattuja.
Tollo:-Pikku-Tilhin hinta on ihan paikallaan. Puolet halvemmalla saa sahan, joka ei vastaa Tilhiä muualla, kuin paperilla.
Miksi ammattiautoilijat ajavat Mersuilla, vaikka sen hinnalla saisi kolme Ooppelia?
Husku 550xp:”-Kyllähän niissä muuten on sama moottori. Tutulla oli passat 1,9td ja a4 1,9td aivan samat moottorit olivat ja kumpaankin valmistaa vag-konserni moottorit että kyllä ne aiko paljon ovat sukua toisilleen. En ksynyt mikä viilaus kulma jää viilauksen jälkeen vaan että onko muilla kokemusta teristä esim. onko miten pehmeää materiaalia”
Jos tarkoitat kysyä, minkälainen terämateriaali on, niin se selviää parhaiten kysymällä esim. ”Minkälainen terien materiaali on, onko se pehmeää vai kovaa”?
Tuttusi kannattaisi varmaan mennä neuvomaan Tekniikan maailman toimittajia, jotka jo muutama vuosi sitten päivittelivät, että VAG- konsernin käyttämien moottoreiden kirjo on valtava, kun saman kokoluokan moottoreitakin on lukematon määrä, joista selvän saa vain koneen numeroiden perusteella.
Tollolle sen verran, että eihän terä kulu loppuun koskaan, jos sitä ei viilaa, eikä juurikaan käytä. minullakin on pari terää ollut naulassa neljäkymmentä vuotta ja ovat vieläkin kuin uusia, tosin hieman hapettuneet, mutta kulumaa ei ole havaittavissa. Luulen, että ne säilyvät siinä vielä hyvin pitkään.
Metsäoppilaitoket järjestävät aika säännöllisesti huutokauppoja, joissa käytöstä poistettu tavara myydään eniten tarjoavalle. Niissä on kalustoa laidasta laitaan, on myös purkukunnossa olevia, jopa laatikkoon laitettuja, mutta on myös vain poistoon laitettuja uusien tieltä, monet sahat ovat pärähtäneet käyntii – jopa kertanyppäsyllä, kun meklari esittelee, että ei ole jumissa.
Myydään jopa metsätraktoreita ja hakkuukoneita.
”-Onko kukaan teistä kokeillut tuota keuruussa valmistettua terää? En nyt muista terän koko nimeä mutta ostin kokeilun vuoksi kun luki isolla että valmistettu suomessa. Näyttää vähän erikoiselta terältä kulmaa näyttää olevan vähempi kuin scarletissa.”
Terän kulma on viilauksen jälkeen se, minkä viilaaja haluaa sen olevan. Laserterän terillä onsahattu paljonkin, ei mitään vikaa.
Jätkä ei tarkoita pelkästään metsätyömiestä, vaan pohjoisessa oi jätkä ”monessa mukana”, ei kuitenkaan liian monessa, kuten Hankkija aikoinaan.
Pohjoisesta kirjoitetuista romaaneista tulee esiin Tukkijätkää, Uittojätkää, Lentojätkää, Heinäjätkää, Hevosjätkää jne. Myös naiset ovat olleet ”jätkänä”.
Metsuri – nimikettä lanseerattiin ehkä koulutuksen kautta alalle tulleiden osalle. Raatikais-Ville Evolla sitää ajoi kuin käärmettä pyssyyn, hän oli metsätyökoulun johtaja silloin. Samoin hän oli mukana kehittelemässä työpukuja, ja turvavarusteita viiltosuojista ja turvasaappaista alkaen.
Kakkia kunnia metsänhoitaja Raatikaiselle ja hänen kehitystyölleen.
Jos metsään halutaan puimakonetta, niin sellainen tässä vaiheessa olisi lähinnä hakkuukone, joka samalla otteella syöttäisi rungot hakkurin kautta säiliöön ja tyhjentäisi säiliön konttiin. Sellainen kone on jo!
Jeessi:”-Oletko paljonkin hörpännyt jo perjantaipotustasi jätkä??”
Mikäs halveerausyritys tuo on?
Sen voin kyllä sanoa, että SINÄ olet liian tyhmä minun kanssani kiistelemään mistään asiasta. Pesen sinut 100 – 0 AINA.
Menehän vaan mittailemaan renkaitasi, asiat eivät ole valjenneet sinulle viekään, eikä valkene.
Halveerattuhan täällä on: On halveerattu Korean kiesejä, Toyotia, Volkkaria, Audia, Skodaa, Fordia ja kaikkia muita, paitsi Ranskalaista bensiinikäyttöistä ja hybridejä, jotka ranskalainen osaa tehdä maailman parhaiten.
Totuus kuitenkin ”Maailman parhaasta” moottorista, joka on bensiinikäyttöinen on se, että se kuluttaa bensiiniä ihan samassa tahdissa kuin muutkin.
Elikkäs, kun otetaan litrainen kolmipyttyinen 100 kilowattine bensiinimoottori, se kuluttaa saman verran – tai jopa enemmän bensiiniä – kuin esim 1,6 litrainen moderni 100 kilowattinen moderni moottori.
Miksi pitää yrittää halveerata niitä, joilla on eri merkkinen ja erilaisella moottorilla varustettu auto?
Ja sitten kuitenkin kehua retostella ympäristön tyhooja-autiluaan ikivanhalla bensarosvolla.
Saattaa olla tapa ja tyyli Harjavallassa, mutta ei kyllä missään muualla suomessa.
