Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Idea lienee sama, kuin Huskullakin on ollut, eli pienempi saha on valmistettu halvemmista osista. Esim sylinterin hinnassa voi olla eroa sata euroa, eikä erot näy päällepäin. Samoin mäntä voi olla kolme kertaa kalliimpi tehokkaammassa sahassa.
Miksi ihmeessä edes ajattelet 410:aa? Sehän ei ole ammattikäyttöön tehty, vaikka taitamaton kauppias ehkä niin luulee. Funtsaa mieluummin 460 versus 490 !
Onpa merkillisiä nippuja. Metsätraktorilla kun ajeltiin rankana hakattua tavaraa, niin kummasti kuorma nousi tasaisesti etu- ja takapäästäänja molemmat päät olivat suunnilleen yhtä tasaisia.
Niistä pino joka tuli, oli ”kuin piironki”. Jos autokuski onnistuu siitä tekemään huonon kuorman, hänen täytyy olla aika etevä.
Kun vielä koneella on hakattu, ei yli 5,5 metrisiä joukossa ole, niin aina nätimpi kuorma.
Oliko pilvet niin alhaalla, ettei pystynyt tekemään karikoiden korkuista kuormaa?
Fakta on kuitenkin, että jo ”rivinelosen” ajoilta on HVA:l6ta tullut kuluttajille uutuuksia, jotka ovat olleet virheellisiä. Samoin ”karvalakkimalli, joka oli siis 44 – oli laite, jossa oli ylläty… eri suunnitteluvika kuin ammattimallissa.
Sen jälkeen 242, joka oikutteli blähes kaksi vuotta. 346, jossa männät leipoi kiinni enempi niinkuin säännöllisesti, kunnes ilmavuodot saatiin hillintään.
On ollut runkovikoja ja sähkövikoja, vääränlaisia ilmansuodattimia ja kaikkea.
Jos tarvitsisin uutta ammattihuskua, en ostaisi uutuutta, ellen saisi lähes lahjaksi.
Wanha:”-Opettele poika perkele apteeraamaan oikein…jäi melkeen 11 tonnia kantavuus auki…se pittää ensin ottaa 5,5 kuitu ja jos mittaa on ni sitte mitä tulee tai jätä mettään.”
-Voi kokemuksesta sanoa, että poika ei osannut tehdä kuormaa. Jos kuorassa niput ovat kuin luutanippuja, ei kuormantekijällä ole äly riittänyt käyttää kourankääntäjää.
Sahaustyylejäkin on monenlaisia. Terä pitää olla siinä kunnossa, että ei tarvitse yhtään painaa puulle. Ja kierrokset aina tapissa.
Joissakin sahoissa purukotelo on muotoiltu niin, että kaatosahauksessa saattaa tulla täyteen, vaikka ei tekisikään huippulyhyttä kantoa. Siihen tautiin ei auta muu kuin vaihtaa erilaiseen koteloon ja samalla yleensä – sahaankin.
Ei torjunta-aineiden käytön tarvitse olla läträämistä, vaan täsmäisku, joka kannattaa uusia niin kauan, kuin siemenet vielä itävät. Järkevä turjuja suihkuttaa aineet ennenkuin kukinto on valmis ja ruikkii siemenensä.
Jättiukonputken kanssa on ihan sama homma. Siementen ei pitäisi ehtiä tuleentua ennenkuin annetaan Glyfoa. Joka lehden ei tarvitse kastua.
Välineeksi pienemmillä savotoilla riittää pumppupullo, joka suihkauttaa millilitran kerrallaan tai jotain sitä liuokkaa.
