Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pienkonekorjaamolla on käytetty ”hooniharjaa”, joka on porakoneeseen asennettava teräsharja, jonka harjasten päissä on Golf-pallon muotoiset, mutta paljon pienemmät teräspallotjotka puthdistavat sylinterin niin, ettei kromaus vaurioidu.
Pete. Jos se on leiponut kiinni, niin ns. kovakromisylinteristä pitäisi saada kaikki harmaa himmentymä pois, se on mäntää ja puristukset eivät ole riittävät jos se näkyy tai tuntuu sormenpäällä.
Siispä hiekkapaperia, taikka hiomanauhaa sormella kyhnyttäen, = Hoonataan kunnes ”läikkä” on lähtenyt.
Mäntä paikoilleen kaksitahtiöljyn kera.
räme. 480 on parempi kuin 460, jota ammattilaisetkin käyttävät paljon. Hieman laiska = Tilhi ja hieman raskasruokainen = Tilhi, mutta sitä voi säätää ja terän ei saisi pysähtyä raivatessa.
Ei suomen metsät mihinkään katoa. Ei vaikka peltoja raivattaisiin lisää jne. Puun kasvu lisääntyy ja se on yks` hailee, pieneneekö pinta-ala, jos puumassa vaan lisääntyy.Pohjoisen metsät alkavat kasvaa kuutioita nopeammin, toki puun laatu muuttuu samalla, eli ei voida enää hymistellä lapin hitaastikasvaneesta puusta.
Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi ja sieltä tulee lisäneliökilometrejä, jos ilmaston lämpiäminen jatkuu nykyvauhdilla.
Ei raskaampikaan kuorma katso, minkälainen voimanlähde sitä kiskoo.
Haluan vain muistuttaa, että F1-autoissa on koneen koko rajoitettu 1,6 litraan ja tehoja on pumpattu turboilla ja hybridin avulla. Kuitenkaan samalla moottorilla ei kovin montaa kisaa ajeta, vaikka rahaa ja tietoa on käytetty mielettömät määrät metallien ja pinnoitteiden suhteen.
Tuosta voisi umpiluisinkin autihminen päätellä, että kun koneesta puristetaan suhteellisen suuria tehoja, sen kestävyys heikkenee.
Sama lainalaisuus koskee myös kenkälaatikon kokoisia moottoreita. kun jopa alle litraisista koneista on turbojen avulla puristettu pitkästi yli sata Kilowattia, eikä sisuskaluissa ole käytetty mitään sellaisia materiaaleja kuin noissa kilpa-autojen moottoreissa, ei teho/paino-suhteen nostaminen ennusta kovin pitkää käyttöikää niillekään.
Tietenkin, jos suunnataan vain nopeaan kiertoon autojen kanssa, on pikkuisten, halpojen autojen valmistus – ja paalaaminen ennen ensimmäistä katsastusta, oikea suunta. Siinä yhtälössä pitäisi kylläkin myös autoverottajan olla samassa juonessa mukana.
Gla:”
Taas täällä julistetaan pikkuturbojen heikkoa kestävyyttä. Mihin tietonne perustuu, kun itse en ole kuullut mistään pikkuturboja yleisesti vaivaavasta ongelmasta? Vai levitättekö omia luulojanne tietona?”
Minkähän takia kuorma-autoissa on toistakymmentä litraa tilavuudeltaan olevat moottorit, kun niihin voisi ihan näppärästi pistää jopa hieman tehokkaammatkin bensiinimoottorit, joita käytetään mm. F1-autoissa. kulutus satasella olisi murto-osa litramääräisesti mitattuna ja moottorin öljytilavuus – sekä paino olisivat myös murto-osa niissä yleisesti käytettävien dieseleiden mitoista.
Auton hyötykuormakin tulisi muutaman tonnin isommaksi, jos älyäisivät vaihtaa pieniin bensaturboihin, joista irtoaisi vaikkapa tuhat hevosvoimaa! ! !
Ei sillä eikä millään, mutta tankillisen riittämiseen vaikuttaa myös käyttäjä.
Aikoinaan hakkasimme pystymitattuja kuusikoiden avohakkuita, jotka olivat ihan oikeita metsiä.
Savotalla oli myös nuori, kovakuntoinen ja ahkera mies, joka halusi olla kovistakin metsureista kovempi. Hänellä kesti sahat pienellä laittelulla n. kolme kuukautta. Sahat olivat Huskuja ja Partneri. Partnerin hän osti, kun kavereilla se kesti niin hyvin ja kulutti vähän.
Kevättalven päivinä hän sahasi raivokkaasti, jopa 16 tankillista päivässä. Tankillinen kesti 15 – 30 minuuttia. Toinen kaveri sahasi viereistä palstaa kaksi tankillista, sai noin puolet siitä kuin tuo nuori. Minä sahasin kuusi tankillista ja sain paljon enemmän kuin tuo nuori ori – joka päivä.
Mutta sellaisessa kuusikossa oli hyvä, jos tankillinen 77 kuutioisessa Huskussa ( 280 tai 380 ) – kesti tunnin.
AINIIN Pihkatappi kysyi hapenottokyvystä. Se taisi olla paraimmillaan 88 ml/ Kg / min. Elopaino vaihteli aamuisin ja iltaisin niin, että aamulla oli lähemmäs 80 kg ja illalla 74 kg. Jalkojen nostovoima oli uskomaton: Nuoret miehet nostivat 120 – 180 kg ja houkuttelivat minunkin nostamaan. Vaakassa oli tappi 660 kilossa, ja joka kerta nousi tappiin.
Rane2. Olet täysin hakoteillä Eihän ostaja maksa puunhankinnan välittömiä kustannuksia. Nehän maksaa JOOVAAN ja Lauri-Vaari. Ilmeisesti tasan.
Puunjalostusteollisuus saa kuitenkin vähentää verotuksessa kulut ja tunkea liivintaskuunsa ALV:n ja pääomatuloveron ja hankintyön verovapauden ja Puunmyyjäparalle jää vain laskujen maksamisen riemu, sekä hakkuualueen uudistaminen. Kannot jää, jollei niitäkin metsäosasto revi maasta ja vie – ilmaiseksi tai laittaahan se laskun maanmuokkauksesta.
Pistäppä laittaen savotat pystyyn. Muutama kymmenen erilaista savottaa niin hajallaan maakuntaan, että ei voi puhua ainakaan ketjuttamisesta koneiden siirron ja valmiin tavaran logistiikan suhteen.
Savotoita pitää olla monta, että kuva selkeytyy. Pari savottaa ei kerro oikeasti mitään.
