Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Maalaisseppo:”Kasaus on eri työvaihe. Sama se seisooko silloin sähkö vai bensasaha, jos saha samuttaa ko vaiheen ajaksi.”
Kuka sinut on opettanut hakkuutekniikan osalta? Valistunut arvaus on, että ei kukaan. Olisitpa päässyt meikäläisen oppiin aikanaan, ties vaikka saisit päivässä kuusikin kiintoa kuitua kasoille.
Kelonpolttaja. Oletko laskenut ihan tosissasi – Että 0,4 dl:n tankilliset kestävät tunnin! Aika hidasta on kasausvauhti, vaikkakin ihan oikein on laittaa aina pölkyt / rangat kasaa tai kuljrtusvehkeeseen sitä mukaa kun niitä valmistuu. Kun saha käy vittuilematta tyhjäkäyntiä, sitä ei tarvitse nyhtää jatkuvasti käyntiin. Tyhjäkäynti tasoittaa moottorin lämpötiloja, eli on tarpeen moottorille.
Tuo bensiininkulutus 0,4 dl / tankillinen, merkkaa viiden litran kannusta 125 takillista. Ei tarvitse ihan joka tankilliselle suorittaa terän teroitusta.
Nyt olisi ”Cullopin!” Hybridisahan aika. Sellainenhan oli esittelyssä aikanaan – Evolla joskus v. 1970. Koneessa oli akku, jonka varausta piti yllä vauhtipyörän sisäpuolella oleva generaattori, joka toimi myös käynnistinmoottorina. Sen ajan akut olivat sitä luokkaa, että niissä ei varauskyky oikein pitkiin käynnistys starttauksiin antanut mahdollisuuksia, mutta siltä varalta oli tietenkin narukäynnistin.
Nykyään olisi mielenkiintoista nähdä, minkälainen puunpurija tulisi, kun sähkö – ja mäntämoottori pyörittäisi isoissa puissa täydellä teholla, mutta pienissä risuissa vain sähkö tekisi työt.
Sanotaan nyt, että jos akut ovat sen kokoiset, että esim kahden isimman akun varaus riittää täyden päivän sahailuun, niin hyvin voi kolmella akulla tehdä vaikka urakkatahdilla täysiä päiviä.
Mielestäni patteriin pitää jäädä työpäivän päättyessä vielä virtaa, jopa niin, että ne kaksi kiikutetaan kotiin lataukseen ja kolmas – jo aloitettu, jää sahan kanssa metsään. Vähä niinkuin parkettilattian teossa.
Historiassa on esiin noussut vastaavia tunareita. KEPUn sankareista tulee väistämättä mielee Pula-aho, joka sössi käytännössä kaiken.
Kokkareissa ”Käteinen” ja ”Stuppi” Tekivät tuhojaan, mutta eniten kummastuttaa se, että Lipponen ja Liikanen tekivät tuhojaan etenkin omassa kannattajajoukossaan.
Kaiken kukkuraksi nuo mätämunat on järjestetty kovapalkkaisiin vakansseihin, joissa ei tarvitse osata mitään, kunhan puhuu, jos tulee kysymyksiä.
Nykyhallituksessa etenkin Sanna Marin ja Krista Kiuru ovat Kirkkaasti noiden tunareiden yläpuolella. Käytännössä parhaat poliitikot kautta aikojen.
Tuosta ei voi olla eri mieltä kuin Tolopainen. Unkari ulos EU:sta ja sassiin! Veväläiset ohjukset ovat koko ajan osuneet muualle kuin sotilaskohteisiin. Eikä niiden pitäisi osua naapurivaltioihin edes vahingossa.
Ukrainalla on täysi oikeus torjua käytettävissä olevin keinoin Rosvovaltion hyökkäyksiä. Nytkään RyZZien touhussa ei ole tippaakaan järkeä – Vodkaa vain.
Länsimaiden pitää toimittaa Ukrainaan myös niin pitkälle yltäviä täsmäohjuksia, että jokaiseen RyZZän ampumaan vastataan kunnon ohjuksella, joka osuu maaliinsa tuhoten sen varmasti.
Pääkaupunkiin ammuttuun ohjukseen pitää vastata ampumalla RyZZien pääkaupunkiin vähintään yhtä voimakas latinki. RyZZä luottaa voimaan – se myös uskoo voimaa!
Joo. Eihän ne irtirevityt vesat enää veso, eikä jatka kasvuaan. juuret on osittain jääneet maahan, joten kyllä suku jatkuu.
Ryobin 1,5 ah:n patterissa on 27 Wh , joten ei se ihmeitä kestä, eipä kyllä painakaan paljoa.
Kuinka kauvan siellä metsässä pitää eväitä syödä, että tuo patteri on latautunut (Aurinkokennolla vai allikaattorilla?)
Kyllä niillä halvoillakin teroituskoneilla sellaisen perusteroituksen saa, kunhan tunnistaa sen, että niiden rakenne (muovia) ei sovellu voimakkaaseen painelemiseen, koska se joustaa helposti (joka kohdasta)
Laitteet ovat aika paljon huterampia kuin esim Motokäyttöön tehdyissä n. kymmenen kertaa kalliimmissa koneissa.
Pyörimissuunnan vaihtamisen vaikutus purseen syntymisessä on tosiasia, mutta on huomioitava, että se purse syntyy vain kourun sivulle, eikä käytännössä luiskahda seuraavan hampaan leikkuusärmään. Normaakiteroituksessa teroituskone on auttamatta hidas, koska terä pitää irroittaa sahasta. Siinä ruuvaamisessa auki / kiinni – menee aikaa rutkasti enemmän kuin teräketjun viilaamisessa paikallaan.
Heikki Roivainen myy hyviä kovapalaketjuja ja niitä varten huomapuikkoja sekä suorahiomakonetta, jollaisia saa myös akkukäyttöisenä. Hänellä on myös laitteeseen sopiva ohjuri, jolla huomapuikon saa helposti oikeaan asentoon ja -korkeuteen. Minullakin on kovapalaketjua varten nuo varusteet.
Jos koneella haluatte veisata, niin musituttaisin, että aina hiotaan kevyesti, mieluiten niin, että joka hampaalle kolme hipaisua, jolloin terän särmä ei kuumia liikaa.
Jos haluaa koneella hyvän, niin smirkelöity ketju sahataan puhtaaksi (= yksi kevyt leikko). Sitten viimeistelyviilataan kevyesti.
Se oli 70-luvun lopuilla, kun ensimmäisen kerran tutustuin suorahiomakoneen käyttöön, silloin käytettiin viimeistelyssä hiomapuikkoa ja hiomatahnaa kilpailusahojen terien teroituksessa.
