Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Väitän kuitenkin, että avohakkuuta tehdään vähäisemmälläkin kokemuksella melko sujuvasti. Eri asia on sitten katkonnan hyvyys.
Kasvatusleimikossa puiden yksilöinti antaa oman lisänsä työhön, koska siinä jää metsään se tehty valinta, jota voi joku arvostella hyvinkin tiukasti. Siellä vaikuttaa jäävän puuston tiheys ja sijainti, ehkä puulajit, ajourien leveys, kolhiintuneet puut, isot latvat, joskus jopa pitkät kannot jne.
Kun hakkuukone on varustettu pitkällä puomilla, sillä jää usein urien puoliväli suhteellisen tiheäksi – jopa hakkaamatta, jolloin konemiehelle ei voi antaa täysiä pisteitä.
Tilhin tankillisella saa sahattua niin lyhyen aikaa, että sillä voi kaksikin tankillista sahata, mutta ruotsalaisten ammattimallien tankillinen kestää niin pitkään, että terästä menee se huippumaku n. 1,5 tankillisen jälkeen, joten olen teroittanut joka tankilliselle. Kun 6,3 millin viilalla pukkaa kerran koko viilan mitalla, niin viilaukseen kuluu aikaa noin minuutti.
Terä – ja viilakustannusta en pidä minkäänlaiena kynnyskysymyksenä, kuten en myöskään teroitukseen kulunutta aikaa.
Huipputerävä terä tuottaa jokaista tankillista kohti enemmän valmista työn jälkeä.
Nuo tuollaiset pätkät ovat hyviä ja mielenkiintoisia. Varsinkin, kun ne on tehty hieman paremman kuskin ja koneen työnteosta. Kyllä tuota voi ktsella ihan mielenkiinnolla ja myös arvostaa ammattitaitoa.
Ammattimiehen – henkilön työntekoa on aivan hieno katsoa. Noissa vaan tulee aina mieleen ajatus, että onko tosiaan hyvän ammattilaisen palkka muka liian korkea? Minusta ei!
A. Jalkanen:”-Pohjois-Suomen metsiä on jouduttu istuttamaan paljon siitä yksinkertaisesta syystä, että siemeniä kylvöön ei ole aina ollut saatavilla. Vajaatuottoisia kuusikoita on haluttu uudistaa männylle, ehkä vähän liikaakin: myöhemmin on huomattu että mänty on rehevillä mailla altis taudeille ja hirville.”
Eika pitkään on lappiin tuotettu siementä täällä keskimmäisessä suomessa. Vai on ko Peräpohjola Lappia? Istutimme 70 – luvulla siemenviljelmälle lapin vartteita, ja valmiita viljelmiä oli jo kuuskyt-luvulta samaan tarpeeseen.
Asia on varsin hyvin tunnettu täälläpäin.
Corollasta, josta lattia ja kynnykset ovat pudonneet pois, maksavat Afrikkaan hakijat kelpo summan, kunhan vaan mallimerkinnät ovat oikeat.
Kerran juttelin romulan miehen kanssa. Oli samana päivänä myynyt 45 corollaa tummille miehille. osasta oli otettu vain tuulilasia myöten keula, joku malli kokonaisena, joitakin ei kelpuutettu lainkaan. Hinta oli ollut ”hyvä”. Sanoi, että ei kannata määrättyjä osia määrätyistä versioista myydä muille.
