Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kun puu on liian iso, ei sitä pidä alkaa koneella tekemään. Usein kuusikon avohakkuissa on useampi liian suuri runko, jolloin ammattitaitoinen metsuri pitkälaippaisen sahan kanssa ne on käynyt hakkuukoneen palstalla ollessa kaatamassa ja karsimassa tyveä niin pitkälti, että läpimitta on pudonnut riittävän pieneksi. metsurin katkomana pöllin -pari ne ajetaan tienvarsimittauksen takia erilleen.
Liian suuri runko ei tahdo pysyä vetorullien välissä ja alapuolen oksat jäävät karsimatta. Lisäksi kone joutuu todella koville liian suurten ja painavien runkojen kanssa. Sanotaan nyt, että ei kannata ylisuurten runkojen kanssa rikkoa vehkeitä.
Monesti ollaan käyty myös jälkeenpäin tekemässä liian suuria, kun hakkuukone on ne jättänyt suosista pystyyn.
Onhan olemassa myös hieman rajumpia motoja, joilla kourassa on kokoa ja nosturi on pari numeroa järeämpi, niillä voi aika helposti tehdä normaalia isommatkin puut, mutta sellaista ei taida olla, joka kerralla sahaa tyven poikki, jos kannon läpimitta menee yli metrinkin?
Jeessi;”.Eiköhän niitä ole suomessakin ”päivitetty” mutta eipä vain siitä luokitus muuksi muutu. Euro-5 luokituksena on jo tuhon tiellä. meinaan se kalusto.”
– Kuuleppas VOUHKA. Olet aina muutaman vuoden jäljessä. Sakuissa päivitetään E6 – normin täyttäviksi nuo käytetyt dieselit ja silloin kolmilitrainen Diesel-Mersu on puhtaampi kuin sinun Mopo-Pösösi.
Tuosta tukemiseta: Minusta tuki pitää kohdistaa pienituloisille, esim siten, että uuden sähköauton ostava – alle 40 000/v ansaitseva saisi tukea uuden auton ostoon 50%.
Vähemmän tienaava saisi tukea enemmän! Jos kuluttaja möisi sähköautonsa lyhyen käyttöajan jälkeen, hänen pitäisi palauttaa tuki. Jos hän vaihtaisi auton bensiinikäyttöiseen yli viiden vuoden kuluttua, ei tukea tarvitsisi palauttaa.
Taimipakkauksen kyljessä täytyy olla selkeät merkinnät turjasuaineista, mittä taimet on suojattu. Tehoaineet on ilmoitettu, samoin suojaustarve.
Taimethan ruiskutetaan niissä kasvatuskennoissa ollessaan, asfaltin päällä ja traktoriruiskuilla.
Tukkimiehentäi lakkasi olemasta ongelma heti sen jälkeen, kun siirryttiin paakkutaimiin.
Mutta torjunta-aine ei pelasta tainta, vaan täi syö siitä kuorta, kunnes kuolee. Täi siis tappaa aina yhden taimen. Siinä tuleekin Tamperelaiselle sellasta tietoa, että edellyttää melkoista partiointia vatukossa, kun ravaa siellä pelastamassa taimia. Ne ovat uhan alaisia jopa viiden vuoden ajan, joten Tanelinkaan vuosi ei paljoakaan auta.
Lapissa voi päästä yhtäläiseen tai jopa parempaan kannattavuuteen, kunhan käyttää uudistamisessa itsehillintää ja korkeintaan hyvälaatuista siementä.
Jo Lanko-Pekka aikoinaan evästi lapin metsienkäsittelykoulutuksen aikaan, että Lapissa maanmuokkausjäljelle pitää antaa aikaa ”tekeytyä”, niin kyllä se alkaa kasvamaan ihan normaalisti.
Kyllä on nähty Etelä-Ruotsin metsien kasvu. Vaan siellä kasvaa etupäässä kuusikoita. Lapissa meillä kannattaa kasvattaa vain huippulaadukasta mäntyä – ja järeäksi.
Muuten: Ranuan puusepät, joita on monta yrityksellistä siellä, käyttävät keski-suomalaista mäntyä raaka-aineenaan.
Kyllä polut on aina pidetty auki ja joskus joitakin kohtia jopa hieman kohennettu lapiolla jne. Alueella, jossa on paljon esin metsäojitusta, polku johdattaa paikkaan, jossa ojan ylitys on tehty helpommaksi.
Kun nykyään on noita maastopolkupyöriä, niin polut olisivat oivallisia luonnossakulkemisreittejä ja soisin, että niitä pitkin saisi talvisin ajaa moottorikelkalla, jonka jälkeä pääsisikin sitten huonompikin hiihtäjä suksilla.
Samoin polut olisivat ratsukoille mainioita kulkureittejä, kunhan typerät – ahneet ja itarat maanomistajat eivät kuvittelisi, että heidän maansa kaikki ominaisuudet kuuluvat vain hänelle.
Ensimmäinen eukkoni oli Tampereen tyttöjä ja asui perheensä kanssa omakotialueella. Siellä eivät naapurit hyväksyneet edes kissan liikkumista heidän tontillaan!
Hyvä! Viilanohjureissa on ainakin kaksi erilaista versiota sen haritusraudankin osalta: -On ohjuri, jonka ”lipassa” on kaksi lovirautaa rinnakkain. Ne ovat kokemukseni mukaan niin hyvää terästä, että ne kestävät käyttöä ja niillä saa hampaat taivutettua. Toisessa versiossa on vain yksi rauta ja se on usein niin pehmeää ainetta, että se menettää muotonsa.
Lisäksi on ohjureita, jossa ”Latta” on suora ja ohjureita, joissa latta on ”pokattu”. Kummallakin on omanlaisensa – erilainen viilausasento.
Joidenkin terien materiaali on niin kovaa, että hampaan taivuttaminen vaatii selkeästi enemmän voimaa ja haritusraudalta kovuutta.
Jos sattuisi löytymään se alkuperäinen harituslaite, jossa on jopa osoitinviisari, niin sillä saisi tarkan jaon. Toki harituksen jälkeen voi tarkistaa silmällä, tuliko hyvä, eli hampaiden pitää olla niin levällään, että keskelle voisi jopa jäädä hieman puuta. Samalla voi tarkistaa, ettei joku hammas ole ulkona rivistä. Siihen tarkistukseen menee vain muutama sekunti.
”
Jätkän aurausmuistelot eivät kyllä kuulu tähän ketjuun.
Olishan sen polun voinut jättää muokkaamatta ja risukasat olisi voinut kasata toisinkin.
Ihmetyttää sekin että on ollut kieltotauluja yms, mutta ei ole otettu minkäänlaista yhteyttä vahingon tekijöihin, jotka aivan ilmeisesti on kyllä tiedossa. Vähän yksiviivaista hommaa jos ensimmäinen kontakti on korvausvaatimus.
Terveisin: Korpituvan Taneli”
Jos Tanelilla ei raksuta, niin se ei tarkoita, että voit täällä riehua palstapoliisina.
