Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Ihmeellisiä käsityksiä. Ensinnäkin: VR:llä oli urakkapäiväpalkka, joka siis on päiväpalkka, johon pitää tehdä määrätty määrä urakkaa. Pöllinvaihdossa oli joka kevät, kun aloitettiin, ilmoitus siitä, paljonko on päiväurakka.Se oli silloin, kun se tehtiin käsin – jotain luokkaa 22 pölliä / päivä / mieheen.
Jos vaihtoi enemmän, ei ylimääräisistä maksettu, jos vaihtoi vähemmän, ei puuttuvista maksettu.
Jotkut – ilmeisesti pieneläkeläiset, kadehtivat: Veturinkuljettajien palkkoja, Ahtaajien palkkoja, Paperitehtaan prosessinhoitajien palkkoja jne.
Veturinkuljettajaa ei tule ikinä kaikista halukkaista. Homma tyssää jo fysiikkaan. Lisäksi on koulutuksen aikana suoriuduttava melkoisen tiukoista teoriajaksoista kuin myös käytännön harjoitteista. Sitten voi päästä ns. lämmittäjäksi, josta vuosien työrupeaman jälkeen VOI päästä kuljettajaksi.
Hävittäjälentäjällä on yhtä vaikea polku. Kuitenkin veturinkuljettajan takana on valtava juna, satoja matkustajia taikka tuhansien tonnien painoinen juna. Veturinkuljettajan palkkamenot eivät siinä kustannuslaskelmassa juurikaan näy.
Sama juttu on ahtaajilla. Kun laivaa täytetään tai tyhjennetään, ei avainkysymys ole ataajan palkka, vaan se, että laivan ei tarvitse olla satamassa liikaa aikaa ja kuorma on tehty vaatimusten mukaan. Sama juttu on rekkojen perävaunujen lastauksen ja purkamisen kanssa. Kun laivalasti pannaan täyteen, ei siinä ahtaajien palkkaus näyttele juuri mitään osaa.
Puunjalostustehtaalla prosessinhoitaja on avaintekijä, eikä niitäkään ole yhtään ylimääräisiä saatavana. Tiedän tapauksen, jossa Prosessihoitajalla oli lipsahtanut ”viihteelle” niin, että hän ei pystynyt töihin. Kone pysäytettiin ja mies sai loparit. Puhuttiin siihen aikaan 600 000 €uron vahingosta firmalle.
Sanotaan, että ”työmies on palkkansa ansainnut”. Eikä siihen pitäisi Tolloimmilla olla varaa sanoa yhtään mitään.
Kylmä totuus wanhajätkälle on kuitenkin, että Metsähallitus ja metsäyhtiöt lakeskelivat jakkuupalkat ihan samojen taksakirjojen perusteella ja aikoinaan Postipankin tietokoneet laskivat taksat ja palkat. Ei niissä ollut mitään ylärajoja missään kohtaa, mutta joskus kävi herraporukka ihmettelemässä, onko ”tuolla yhdellä” aina väärin taksoitettu palsta, kun ansiot ovat reilusti yli muiden.
Kyllä Metsähallituksen metsureilla oli ihan samat urakkapalkkausnormit kuin muillakin työnantajilla. Joka muuta väittää, tekee sen piruuttaan, taikka ei ole milloinkaan ollut Metsähallituksella urakkahakkuulla.
Joku tienasi tonnin ja joku toinen viisi, eikä se vaikuttanut uusiin taksoihin vähääkään.
Oli kuitenkin esim istutustaksat, jotka MHY:llä olivat aina vähintään tupla MH:n taksoihin verrattuna, koska MH käytti TES:sta ja MHY maksoi sen verran, että sai työvoimaa työmailleen. RS- hommissakin saattoi MHY:n taksat olla kovat verrattuna MH:n taksoihin – mutta Metsähallituksen RS- miehet tienasivat aikaisemmin paljon paremmin esim kuukaudessa.
Jatka vaan omalla hyväksi todetulla linjalla. Tuolla ajattelutavalla ihmiskunta olisi edelleenkin puunoksalla suunnittelemassa, mistä alkaisi toukkia kaivelemaan nälkäänsä.
Joovaan:”-
Kysymys on pystykaupassa puunkorjuun ALV:n palauttamisesta oikealle veron maksajalle eli puunmyyjälle. Vero palautetaan yhtiölle, vaikka todellinen korjuun kustannusten maksaja on metsänomistaja. Toisaalta korjuusta metsänomistajalla ei ole tarjota verottajalle dokumenttia laskua tai muuta vastaavaa erittelyä, sillä korjuun kustannukset peritään puunhinnasta (kantohinta) PIMEÄSTI.
Edes Venäjällä ei olla niin pimeitä, kuin Suomessa vielä ollaan. Kollektiivin aikakausi Venäjällä meni jo.”
-On tuo merkillinen kapistu! ALV on valtiolle menevä vero, johon ei kenelläkään muulla ole asiaa. Sen todellinen maksaja on lopputuotteen kuluttaja, joka maksaa sitä Vessapaperin ostaessaan ja sen rahan kauppias tulouttaa valtiolle, joka maksaa Joovaanille peruspäivärahaa, toimeentulotukea, lapsilisää ja asumistukea, sekä KELAn kautta vielä mielialalääkitystä ja suljetun osaston hoitopäivämaksuja.
Sitä kautta muutkin mielenvikaiset pääsevät ALV:sta hyötymään.
Ylin päättäjä pitää olla demokratiassa kansa. Jos kansassa on liian paljon luulotautisia, jotka kuvittelevat kuuluvansa kansakunnan kemaan asemansa ja tulotasonsa perusteella, vaikka onkin kaupungilla mittamiehenä 1500 €:n kuukausipalkalla ja on aina äänestänyt Kepua tai jopa Kokkareita, niin julkinen talous painuu jopa nollakehityksen alapuolelle.
Globaalimmatkaan vientiyritykset eivät pystyisi missään tapauksessa esim murtamaan lakkoa, jos SAK sellaisen järjestäisi.
Tulkoon tuomiot ja korvausvaatimukset – enempää eivät voi saada aikaan ja itse yritys kaatuu siihen ruljanssiin.
Kaikki muunlaiset päätelmät ovat suoraan per…stä.
Myös Joensuun professoreilla on samoja Spriikopiokoneella tehtyjä ”alkuviisauksia”, joista osa on menettänyt todistusvoimansa.
Eräs vanha metsähoitaja sanoi, että ”Viikon jatkokoulutustilaisuuden aikana ei päähän mene muu kuin viina”.
Tiilikaisenkaan asenteista en ole ihan varma, ehkä hän kuitenkin on penaalin terävimpiä kyniä?
Oletko ihan tosissaan noin pimeä? Kuvitteletko ALV:n palautuksen kerryttävän joskus jossain tapauksessa puun myyjän tiliä?.
Koko lepertelysi on täysin mielipuolista jorinaa. Tuollaisten juttujen takia voisi aivan hyvin pistää häkkiin jopa suljetulle osastolle. Venäjällä voisi tuollaiselle olla vielä tehokkaampikin käsittelytapa.
Kuka takaa noidenkaan ministerien ammattitaidon?
Meilläkin on ollut muutama sellainen metsänhoitaja, jotka eivät ole tajunneet hankinta- ja pystykaupan eroa.
Vanhoilla metsänhoitajilla on opetusmateriaalina ollut Maa- ja metsätieteellisen opetusmonisteet, jotka monessa asiassa ovat vanhentuneet sekä laadullisesti, että tiedollisesti.
Kun metsäoppilaitokseen ryntää Lauri – Vaari taikka Joovaan luennoimaan, niin he tekevät jo parissa tunnissa niin suuren vahingon, että sen korjaamisessa kuluu useita päiviä, ellei heti sano, että nuo ovat aivan päästään vialla – Harjavallassa olleet vuosia ja nyt päästetty ulkoruokintaan.
Koritakuu edellyttää huolto-ohjelman mukaista suojausta ja sen kunnon tarkistamista vähintään kerran vuodessa.
Mersulla koritakuu on kolmekymmentä vuotta ja nopeasti voisimme päätellä, että kolmekymmentä ruosteeneston tarkastus / käsittelykertaa maksaa merkkiliikkeen toimesta tehtynä niin paljon, että jos sen rahan tallettaisi vuosittain edes pankin karttuvalle säästötilille, olisi kolmessakymmenessä vuodessa tilillä enemmän kuin koko auton sen hetkinen myyntiarvo.
Myös KIA:n omistaja voi hyvinkin laiminlyödä ruosteenesto-ohjelman noudattamisen, kuten esim Jeessi nuukuuksissaan / rahapulassaan varmasti tekee, eli Pösö on vaihtohetkellä – ellei kukassa, niin ainakin nupulla.
En ymmärrä Jeessin ongelmia. Jos miekkonen olisi 2,5 metriä pitkä, niin hänellä olisi vaikeuksia yltää tekemään lyhyt kanto. Mutta kun hän kaikesta päätellen on 150 senttinen taapero, hän käsittääkseni näkee matalienkin kuusien alaoksien alle jopa ilman polvistumista.
Noita kuusentapikoitakin on tullut vastaan aika paljon, ja sahureita meillä on ollu satoja – jopa tuhansia, eikä kukaan ole konttaillut missään vaiheessa.