Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tuo maksimilenkous 1cm / m tarkoittaa, että mitataan pölkyn ytimen sijainti Latvasta, Tyvestä ja lengon pohjasta. Siis ei mitata tukin pinnan lenkoutta.
Viiden metrin tukissa viiden sentin lenkous on jo niin paljon, että jos tukki on latvastaan minimiluokkaa, ei kunnon sahatavaraa enää sirkkelillä saa. ”Sirkkelissä vääräkin tukki tulee suoraksi” eli metrinen terä ei kiertele pöllin mukaan, vaan menee suoraan.
Joskus saattaa olla paras poistaa kasvatushakkuussa isoimpia puita, joiden sijaan voi jättää ns. lisävaltapuita, jotka ovat ehkä yhtä pitkiä, mutta parempilaatuisia tukkipuiksi ajatellen.
Kuitenkin, kuten Timppa sanoi, männikön tulisi olla tasakorkuinen, eli poistetaan ”Isot ja pienet” puut, mutta ei kaikkia. Laatuharvennus on se, jolla tulevaisuuden tili tehdään. Enskassa voi vielä jättää puita, joista ei tukkia tulisi, mutta toiskan jälkeen kaikkien pitää olla laadultaan tukkipuita.
Anneli:”-Tuohon kieroiluun sen verran, että ainakin männyllä kierteisyys on luontainen eli puusolujen anatomiasta johtuva ominaisuus. Mielenkiintoista sekin, että kierteisyyssuunta vaihtuu puun vanhentuessa.”
Tuo kierteisyyden vaihtuminen tapahtuu havaintojeni mukaan vasta tosivanhassa puussa. Usein isohkon kelon, josta kuoretkin ovat pudonneet – pinta on kovastikin kierteinen. Kun tehdään ympäristörikos ja tempaistaan kelo palasiksi, havaitaan usein, että sydänpuu on lähes suora, mutta pintapuussa on muutaman sentin paksuudella kieroutta jopa aika paljon.
Mutta katsoppas Anneli vanhan pelkkahirsiseinän halkeamia: Ne on lähes kaikki samansuuntaisia. Eikä niissä näy suunnanvaihtoa, keloseinistä en ole varma, kun niihin on tehty tappourat varaukseen ja halkeamat on johdettu sinne.
Totuushan on, että massiivinen hirsi halkeaa aina.
Rasti on vaikea, kun et esitä, millainen tuo mutka tyvessä on.
Eräs sääntö on, että tyvimutka sallitaan ensimmäisen metrin matkalla. Toinen sääntö on, että kun tukin latvapäässä laitetaan ohuet narut kummaltakin sivulta tyvelle asti samaa välimatkaa käyttäen. Jos puuta on narujen väli täyteen koko matkalla, on pölli riittävän suora.
Eli: Jos latvaläpimitan mukainen sahaustulos pysyy koko matkan pölkyn puuaineksessa, niin tukki kelpaa.
Jos mutka on liian suuri, se katkaistaan pois ja tukki tehdään sen yläpuolelta – siinä ei ole mitään vikaa.
Pitkiästä rungosta voi tehdä hylkyleikkoja tukkien välistäkin, jos sillä saadaan enemmän sahapuuta taikka voidaan muuten parantaa laatua. (esim poikaoksa, oksakiehkura tai koro puun kyljessä). Tukin teon yhteydessä voi tehdä 2 -metrisen kuitupöllin laadun parantamisen takia.
Jeessi: ”-Jos ohituskaista-alueita olisi enemmän maantieverkossa ei sitäkään paljoa tarvittaisi.”
– Et näköjään muista seikkailukertomustasi ohituskaistan kohdalla, jossa kaahasit kuusisylinterisellä autolla kaljuilla talvirenkailla lumisohjossa tehden hengenvaarallisen ohituksen juuri ja juuri siitä selviyten.
Kai emäntä pelkääjän paikalla edes vähän ymmärsi pelätä?
arto:”-Itse vetelen noin 5m kaistoja jos alue riittää niin 200m metriä siellä käännös ja takasin. Aina menee se 20 aaria vähintään tankilla. Kävellen s mutkaa. Pakenen repulta niin kauas kuin mahdollista. Sopii minulle tuollainen tekniikka hyvin. Tuolla tyylillä meni 5 p 7.1 ha. eli kohtalaisen tehokas tyyli. Joskus nuorempana kaistotanut 2m sillä en päässyt hyviin päivätuotoksiin.”
2 metriä on vähänlaisesti kaistanleveydessä, kun sahan putki on kuitenkin sen verran pitkä, että sillä puolitoista metriä yltää molemmille puolille.
arton selityksestä voisi päätellä, että hän vetää viiden metrin pituisia siivuja pariinsataan metriin asti ja sitten takaisin samaa tekniikkaa käyttäen. Tyyli on kyllä hyvä, jos sen katsoo sopivaksi itselleen.
Ajattele suutinruuvia kellotailuna, mutta vain minuuttiviisari liikkuu. Väännä suutinruuvi pohjaan – tarvittaessa poista rajoitin, käytä vain kolmea sormea avainta kääntäessäsi. (Älä väännä liian kireälle). Avaa siitä 60 minuuttia, eli yksi kierros. Luultavasti L-suutinta joudut avaamaan enemmän kuin 25 minuuttia. ( = hieman vajaa puoli kierrosta)
Kun tuollaista suutinta säädetään, on jo viisi minuuttia määrä, joka pitäisi jo tuntua käyntikierroksissa.
L- suuttimella säädetään vain tyhjäkäyntiä ja pikku potkua kiihdytyksen aluksi. H-suuttimella säädetään vain tehokäynnin bensansaantia.
Älä yritä säätää tyhjäkäynnin nopeutta L-suuttimella, siihen on T-ruuvi, jolla säädetään kaasuläpän asentoa tyhjäkäynnillä.
Vanhassa kunnon suutinmeisselissä oli pieni ”viisari”, joka osoitti minuuttiviisarin asentoa kulloinkin.
