Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Myös Strandin haukannokka pienenee, kun viilaa 6,3 millin viilalla. Mikä on teräkulma?
Strandin terälappu on 1,6, eli normaali haritushan on, että sahausrako tulee 2 x terän vahvuuden verran.
Kumma vaan, että kovapala-katkaisuterät teroitetaan nolla kulmaan!
Etukulma halkaisusirkkelissä on n. 22 astetta.
Teini vetäisi upouuden raivurinterän kivennäisiin. Käynnisti sahan maassa ja terä haukkasi murskeeseen. Tuli aika pitkä pyöristys alahampaisiin.
Kokeilin pikkurälläkällä, jossa on hiomalaikka, pyöreäkulmainen laikka teki aika siistin jäljen.
Tirskautin pari milliä pois – vapaalla kädellä ja molemman puolen hampaat samalta puolelta nolla – kulmalla. Kokeilun jälkeen poika sanoi, että leikkasi oikein hyvin.
Terän vaihtamisessa olisi mennyt saman verran aikaa – jopa enemmän!
Tästä lähtien käytän vaurion korjaamiseen samaa tekniikkaa, kunnes saan teroituskoneen hankittua.
Kaikki huolelliset autoilijat noudattavat ohjetta, jonka mukaa +5 astetta on raja, jonka alapuolella kannattaa alkaa lämmittämään autoa ennen käynnistystä. Säästyy polttoainetta, mutta säästyy myös moottori ylimääräiseltä kulumiselta, eikä öljyn sekaan kerry ns kylmälimaa.
On myös lämmitysjärjestelmiä, jotka eivät koko aikaa lämmitä, vaan pitävät koneen sopivana vaikka vuorokausikaupalla.
Kun tuollaisen toiminnan omaavassa lämmittimessä on lisäksi oma kiertovesipumppu (Jeessi ei tiedä, mikä se on), niin myös auton sisätilojen lämmityskennossa kiertää neste.
topintam: illa on ihan hyvä tahti. Kun puhun tankillisella kaksi tuntia, sisältyy siihen aikaan kaksi minuuttia teroitusta ja viitisen minuuttia tankkausta – sekä sahan, että sahaajan.
Terä pitää olla terävä, niin terävä ja hyvin haritettu, että se katkaisee normaali raivauspuuston ”hipaisemalla”. Terä ei saisi pysähtyä koskaan.
Jos saha on kunnon säädöissä ja ilmanputsari puhdas, sen kulutus ei ole kova, vaikka kierrokset olisivat koko ajan yli 8000 rpm. ja tietenkin puuta lähestyessä lämä pohjassa.
Minä en sahaile pintakaasulla.
Raivaustyön aikana saha ei juurikaan tyhjäkäynnillä naputtele!
Anneli. Kasvatusvaiheessa ei kaikkein tärkein asia saisi olla rahan sen hetkinen tarve / tarpeettomuus, vaan metsän – puuston kunto. Kun harvennusmallien mukainen leimausraja on ylitetty, on aika harventaa, tarvitaan rahaa tai ei.
Kuitukokoisessa metsässä harvennus on ehdotomasti tärkein metsän lääke ja sillä myös päästään varsinaiseen tavoitteeseen.
Kun Harjavallan hanu pistää satalitraisen kuusikon lihoiksi, hän saa jokaisesta puusta keskim. 1,8 € kpl. Kun runkoja on 3000 kpl /ha, kertyy mukava summa.
Kuitenkin kolmekymmentä vuotta sitten on uudistamiskulut olleet saman verran, eli tulos siinä vaiheessa on 0 €. Kuitupuufirma kiittää ja toivoo, että tauti leviäisi muuallekin suomeen.
pihkatappi:”-En missään rakkaudessa hakkaa kuitupuuna tukkiaihioita, sehän ei Etelä-Suomen kuusikoissa ja nykyisillä puutavralajien hinnoilla ole järkevää.”
Minä jo luulin, että Harjavallan hulluus on levinnyt muuallekin. Jeessin keskenkasvuisen metsän hakkaamishimon esitys ja puolustuspuheet osoittavat, että siellä suunnassa ei ole minkäänlaista harkintakykyä.
Kun kuusukuitumetsän tuottaminen on synnyttänyt kolmessakymmenessä vuodessa vain todella korkeat kustannukset, joita ei avohakkuutulot peitä edes €uromääräisesti, saatikka korkovaatimusta edes nollakorolla, on Jeessi jo osoittanut olevansa mielenköyhä ehdotellessaan kuitupukuusikon avohakkuuta.
Täällähän on jo liuta palstalaisia moneen kertaan todennut, että kuitupuuta ei kannata kasvattaa.
Niin! Kyllä ne yhdistelmät melkoisia linttoja on, joissa on ripusteltu hakkuupuomi joko traktoriin taikka kärryn aisalle. On jokseenkin varma, että maantiellä poliisiautossa syttyy punainen valo sellaisen kohdatessa.
Maataloustraktorin ohjaamo ei ole hyvä työskentelyä ajatellen. Näkyvyys on kohtalainen eteenpäin, mutta sieltäkään ei puiden latvoihin näe kuikuilematta. Ohjaamo on aivan liian kapea ja aivan liian täynnä turhia vimpaimia.hakkuuta ajatellen pitäisi olla suunnilleen lasikatto näkyvyyden takia ja jalkatila – niitä ei ole.
Vakautta haluavalle traktori on puoli metriä liian kapea. Takapäähän pitäisi asentaa keinuteli ja telat.
Meillä on ollut metsänomistajia metsän koneellisen korjuun kurssilla ja he ovat todenneet, että ero metsäkoneen nosturin ja silakkapuntarin välillä on niin suuri, että he myyvät oman kalapuntarinsa ja metsäkärrynsä pois.
Kuten joku edellä totesi: Taajamassa esim pihapuiden korjuussa maataloustraktori ja siinä kuormain ovat perusteltuja, koska joudutaan siirtelemään tavaraa teitä pitkin.
Tottakai sähköauto pitää päällystää aurinkopaneeleilla. Se kai on selviö. Jeessillä vaan on niin vanhanaikaiset autot, voisi sanoa, että keski-ikänsä puolesta paalausiässä molemmat, että niihin ei paneleita kannattaisi liimailla.
Nyt on aika tuoreena ilmiönä markkinoille tullut kattopellit, joissa on valmiina aurinkokennot, eli ei ole ensin katto ja sen päällä kennot, vaan kokonaisuus on valmis, ei muuta kuin ruuvailee paikoilleen.
Noita peltejä on varmaankin jo HarjanWarrella lukuisissa omakotitaloissa asennettuna?
