Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessi luki lehdestä, että Pökötissä on mainostettu olevan Vuoden moottori. Kuitenkin hän kuvittelee ajavansa sillä kolme vuotta !
Se on kohta legendaarinen Pikku-Pösön kuskien kohtaaminen: ”Morjens, monesko moottori”?
Paineenrajoitusventtiiliä ei kukaan koskaan missään ole kieltänyt säätämästä. Varoventtiili on koneen valmistajan asettama yläraja, joka nosturilla nosteltaessa tulee vastaan, eikä sen mukaantulo huononna sen toimintaa.
Traktoreidenkin paineet ovat jopa tehtaan jäljiltä sitä sun tätä. Jo kymmenen barin puuttuminen paineissa on todella suuri puute, joka voi pilata muuten niin hyvän koneen käyttöomonaisuudet.
Kun käytännössä samoilla osilla ja pumppujen sisuskaluilla voidaan toista konetta käyttää esim 360 barin paineella, ei muutaman kympin nosto laitteita särje.
Tiedän, että pumpuista on joskus kuori haljennut, kun paineenrajoitusventtiili ei ole toiminut tms. mutta esim suodattimien ja öljyn vaihto ja puhtaus auttavat aika pitkälle torjumaan vahingot.
Varoventtiili tulee mukaan aika usein, kun nostetaan vaikkapa 2,5 tonnin kuormaimella tonnin painoista tukkia ja kuormatilan päällä työnnetään tukkia kauemmas. Silloin usein puomilaskeutuu hillitysti alas ja jos ei olla joysticin kanssa nopeita, tukki laskeutuu väärään asentoon.
Siinä ei ole paljoa iloa, vaikka pystyisi heittämään narukerän sataan metriin.
Olen käytellyt laitteita, joissa samasta venttiilipöydästä otetaan 40 barin ja 220 barin paineita ja montaa muuta siltä väliltä. Valmistajan ohjeen mukaan niitä voi säädellä myös eri tilanteisiin sopiviksi.
Anneli;”-Harvennushakkuut vähentävät kyllä hiilinielua väliaikaisesti, koska kasvu kohdistuu pienempään määrään puita. ”
Maltillinen harvennus – kolmasosa heikompia yksilöita pois, ei juurikaan vähennä lisäkasvua, vaan näkyy lähes välittömästi vuosilustoissa paksuuntumisena.
Avohakkuu aikanaan tekee pienen, parinkymmenen vuoden mittaisen aleneman hiilensidonnassa, mutta sen jälkeen tilanne korjaantuu jopa paremmaksi kuin ennen.
Avohakkuita tehdään kuitenkin niin ”Mitättömän vähän”, että niiden vaikutus on kuin ”hitu v..ussa”, eli todellisuudessa olematon.
Hisiseinän läpihengittävyys on tosiasia ainakin silloin, kun on kyse massiipuusta tehdystä seinästä.
Perinteinen hirsi on tehty siten, että puun ydin on noin keskellä hirttä. Silloin hirteen tulee väistämättä halkeama ja se syntyy sille puolelle joka kuivuu nopeammin taikka ydin on lähempänä pintaa.
Pyöreästä hirrestä tehdyssä seinässä halkeama syntyy useimmin varauksen pohjaan, mutta fiksummat hisirakentajat sahaavat halkeamajohteen hirren selkään, jolloin kylkiin ei isoja halkeamia synny.
Kun hirsi on halki puoleenväliin saakka, on lisäeristys järkevää asentaa ulkopuolelle, jolloin halkeamien päälle tulee jokin suoja.
Lamellihirsi liimataan nykyään verkkomaisella liimarihmalla, johon jää aukkoja kosteuden kulkea, ei lankkuihin levitetä yhtenäistä liimakalvoa.
Hirsi imee sisäilmasta kosteutta, mutta tasapainotusvaiheessa se myös luovuttaa sitä sisäilmaan, eli seinä hengittää, mutta ei aina kaikkea läpi.
Kun Jeessi on sitä mieltä, että Peugeotissa, BMW:ssä , Audissa ja Mersedeksessä on samanlaiset Vetoakselien nivelet, Laturit, Starttimoottorit, Ilmastointilaitteet, Moottorit, Vaihdelaatikot, Istuimet, Sähkölaitteet, Alustarakenteet ym niin täytyy todeta, että vähänpä ukkeli tietää aiheesta, johon yrittää pontevasti sekaantua.
Kun pikku-pikku- Pösön motti on sökö ja alusta romuna, on noilla autoilla vasta sisäänajo lopuillaan ja alkaa oikea ajo. Se alkaa 100 000 – 200 000 välillä, hieman käyttäjästä riippuen.
Kaikissa – Myös Valmeteissa, pystyy alan ihmiset muuttamaan hydrayliikkapumpun antamaa painetta hyvinkin paljon. Kun koneesta saadaan ulos kova paine, niin sitä voidaan sitten säätää venttiilipöydässä – jos halutaan. Kaikki, jotka ovat näiden kanssa askarrelleet osaavat sen……..
Joka lohkolla on oma säätömahdollisuus. Nosturissa : Käännölle, Nostolle, Siirrolle, Kouran käännölle ja Auki / Kiinni-venttiilille, kuin myös tukijaloille.
Kaikkia voidaan säätää aina siihen asti, kuin Pumpulta saadaan painetta.
Kerran minulla oli Taavetissa uinut roska ylipaineventtiiliin ja kun sitä putsattiin, selvisi minulle täysin paineenrajoitusventtiilin idea.
Jopa niin mitättömällä pumpulla, kuin moottorin öljypumpulla saa niinkin kovan paineen, että öljynsuodatin repeää, kunhan tuo paineenrajoitusventtiili on mennyt jumiin.
Tollo on siinä oikeassa, että hydrayliikkalaitteissa on varoventtiilit ja myös siinä, että laitteiden puolesta niitä voi kuormittaa surutta ylipaineventtiiliä vastaan.
Kuitenkin on niin, että lähes kaikki koneiden kanssa puljaavat ovat tietoisia menetelmistä, joilla paineita voi nostaa.
Meillä oli täsmälleen samanlaiset vehkeet Kurulaisten kanssa, mutta meidän kuormaimen koura ei uponnut kuormaan ja pinoon yhtä tehokkaasti kuin heillä. Myös nosturin liikkeet olivat meillä hitaammat ja nostovomaa oli paljon vähemmän.
Iskettiin painemittari traktoreihin: meillä oli Vallussa 160 baria, Kurulaisilla 210 baria. Kun tutkimme venttiilistöä, niin jokaisessa nosturin venttiilissä oli mahdollisuus säätää maksimipainetta. He olivat ruuvanneet, meillä oli tehtaan jäljiltä.
Nosturit olivat siinä vaiheessa nostolaitteissa ja Kurulaisten Vallusta murtui nostolaitteiden kansi, meillä ei!
Kyllä mekin nostettiin traktorin paineet 180 bariin, paljon mukavampi käyttää.
Ei tietenkään koneita voi seisottaa sateiden takia ilman korvausta. Sen voisi toki oikea-aikaisella leimikoiden ketjuttamisella melko pitkälle hoitaa, kuin myös ajourasuunnittelulla.
Konekuski pystyisi halutessaan valitsemaan parhaan ajouramallin, jos hänelle maksettaisiin siitä korvaus. Eli jalkamieheksi pitäisi konekuskin heittäytyä hyvän verkon tekemiseksi, mutta sekin maksaisi.
Tollo:”-Mitä se Jätkä myyntikoivuja pistää kalapeiksi, nehän kannattaa myydä ja polttaa takassa oksia. Niin tekee naapurin poikamiesisäntäkin, yli 80v ja myi hehtaarin lohkon, nyt keräilee männynoksat polttopuiksi. Koivuklapit tietenkin menee myös myyntiin, joita tekee jokavuosi.”
Kunnon puusta tulee kunnon klapeja ja kunnon klapit menee kaupaksi, mutta on niitä mukavampi polttaa.
Kyseessä on niin kutsuttu harrastus, jossa Koivukuitupuukuutio muutetaan n. s,5 klapi/ heittokuutioksi, jonka kuutiohinta on huonoimmillaan kolminkertainen kuitupuun hintaan verrattuna.
Jo nyt tuntuu hartoissa kiertävän veri paremmin ja jalatkaan eivät ole enää niin kipeät, kuin ansimmäistem puiden kanssa.
Noita maatilakuormainten murtuneita puomeja ja pystytornin kiinnityspalkkeja on nähty, itseasiassa esim ammattikäytössä olevat nosturit pitäisi turvatarkastaa silloin tällöin. Meilläkin oli koululla pari kaveria, joilla oli tarkastajan / katsastajan pätevyys.
Yksityiskäytössä katsastus ei ole pakollinen, mutta sellaisen laitteen käyttö julkisella paikalla vaatii katsastustodistuksen.
