Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tänään viimeksi ajelin metrisiä Koivupöllejä mönkijän kärryllä. Kun suurin tyvipölli oli 45 senttiä latvasta, niin siinä jo piti ottaa molemmin käsin tukkisaksiin kiinni, että sen sai mönkijän kyytiin.Muut pölkyt olivatkin pienempiä, mutta otettiin vain 15 senttiin asti. loput voi tehdä klapeiksi Bilkkeellä.
Keveästi pukkaa halkomakone metrisen pöllin läpi – ilmeisesti vaikka se olisi kuinka iso. Pistin isommat neljäksi, että on helpompi käsitellä: – Pinota, katkoa ja pilkkoa, tai ainakin ottaa ja pistää uuniin.
Niin: – Se naru ja kuormaimella vetäminen on olleet jo käytössä ainakin neljäkymmentä viisi vuotta.
Tollo on tosi taitava, kun pystyy kuormaimella heittämään köyden kolmenkymmenen metrin päässä olevan tukkirungon latvaan kiinni niin, että ei tarvitse lähteä jalkaisin ohjaamosta. Siihen ei kyllä muut pysty!
Tollolle sen verran, että kuormai/ köysi tekniikka on suurin piirtein minun kehittämä, mutta sen jälkeen, kun saatiin hydrayliset vinssit kuormaimen nostopuomiin narut jätettiin rokuliin.
Nosturi on siitä hyvä, että sillä voi vetopistettä muuttamalla ohjailla vetoa, mutta sillä myös kätevästi kaatuu kärry, oli vaikka minkälainen tukijalka, mutta jos ei ole painoa kärryssä, niin ”se on siinä”!
Enpä ole ennen kuullut haukuttavan Fordin uutta kolmipyttyistä, mutta Harjavallassa lienee kaikki toisin.
Tosin koko ajan ja aina toistuvasti Jeessin valinnat ovat kohdistuneet maailman parhaisiin ja lähes ainoisiin käyttökelpoisiin vaihtoehtoihin. Tosin vain ja ainoastaan Jeessin mielestä – ei kenenkään muun maailmassa.
Onhan niitä vinssejä ja on ”vinssejä”. Ei lähes motin runko tule narulla vetäen, kun se on jäätynyt maahan kiinni. Meillä on ollut käytössä Hakin automaativinssi, jota käyttäessä ei ole tarvinnut olla vaijerin iskuetäisyydellä. Siinä on myös tukijalat, joilla se ankkuroidaan maahan turvallisesti. sen lisäksi siinä on kallistumista valvova järjestelmä, joka estää toiminnan traktorin kallistuessa.
Kelpo peli ja helppo ottaa perään tarvittaessa. Antaa myös hangessa ajettaessa lisäpainoa takapyörille, vaikkakaan metsässä ei pitäisi ajaa ilman ketjuja kaikissa vetävissä pyörissä.
Kyllä kuormain / narusysteemi on tuttu, mutta ei siitä ole käytettäväksi muuten kuin säälittävissä tapauksissa. Kuution runko maahan tai lumeen jäätyneenä! ! ! !
Ei tule mitään.
Gla. Mainitsin tavallisen autoilijan. Toki on myös varakkaita autoilijoita, joille autoilun kustannukset eivät merkitse mitään, mutta he eivät ole tavallisia autoilijoita.
Jos minulla olisi paljon rahaa, taikka vuosituloni laskettaisiin kymmenissä tai jopa sadoissa miljoonissa, minä ”Paskat nakkaisin” auton hankintahinnalle, kun voisin ostaa millaisen – tai millaisia autoja mieli tekisi, vaikka vain silmän iloksi tai lahjaksi.
Siksi joudun hieman katsomaan, millaisella autolla hoidan kuljetustarpeeni ja miten.
Oli kivaa, kun minulla oli kuorma-auto, mutta sillä ajokilometrille tuli kohtuuttomat kustannukset, koska kilometrejä tuli niin vähän. Oli kiva ajaa traktori lavalle ja viedä se pariksi päiväksi mökille puiden ajoa ja klapien tekoa varten, mutta niillä kustannuksilla kannattaisi klapit vaikka ostaa huoltoasemalta pahvilaatokoissa.
Nyt siirrän mönkijää peräkärryssä, että sillä voi ajella jonkun rankakuorman, kustannuksia ei pidä nytkään laskea.
Kun vedetään yhtä pölkkyä kauempaa, niin siinä köysikin välttää, mutta kun vedetään useita runkojan niin vaijerilla ne tulevat kertavedolla/ runko.
Toki jos tuulikaato on tehty lumen alle, pitää sitä rytkäyttää sivuttain, mutta siinä on liinalla kiinnitettävä taittopyörä oiva apu. Vinssejä on toki myös asennettu kuormaimen puomeihin, mutta siinä rikkoo helposti kuormaimen kiinnitykset.
8 :n millin vaijerilla voi kaataa traktorin, jos käyttää vetopistettä korkealla ja veto menee tiukalle.
Isäntien ladoissa on vielä toimintakuntoisia vinssejä, joka on tuulikaatojen kanssa oiva peli lovipankkoineen ja juontoketjuineen.
Jos kunnollisen vinssin kanssa ei saa puita pois metsästä, ei niitä kyllä saa mönkijälläkään.
Sinulla Tollo on samanlainen asenne kuin Jeessillä, eli vain ne releet mitkä sinulla ovat on maailman parhaat siihen tarkoitukseen. Ota kuitenkin huomioon, että jotkut muut ovat kiertäneet muutakin kuin tahkoa!
Kyllä tavallisen autoilijan kannalta on kuitenkin tärkein asia kustannukset, eikä vielä ole näkyvissä järkevää ratakisua siihen, Jos on sähköauto, niin että sillä pääsee lähes normaalia tahtia ajelemaan pitkiäkin matkoja, se on mielettömän kallis. Jos Hybridiautoa, niin siinä on tehokkaat bensakoneet ja tehokkaat sähkömoottorit, se on kallis ja kuluttaa bensaa yhtä paljon kuin pelkkä bensa-auto, ellei pyöritä vain muutaman kilometrin päivittäisessä ajossa.
Edullisessa hybridissä voisi olla itua, jos auto on halpa, akusto on pieni ja bensamoottori on pieni. Silloin voi tavallinenkin kuluttaja pystyä sellaisen hankkimisen jälkeen sillä myös ajamaan.
Jos auto on isoilla moottoreilla ja raskailla akuilla varustettu, on selvää, että se kuluttaa energiaa paljon.
Kokoojaura on sellainen, josta tuodaan kaikki puu samoja jälkiä pitkin. Se ei kestä sadekautena, jos maa on ”ketunkuraa”, mutta kuivana se kantaa kovienkin kuormien painon.
Syntyi mahtavia vaurioita, kun insinööriopissa oltiin päästy vasta vaiheeseen, jossa konetehoja ja rautaa lisättiin vuoron perää. Ajokoneissa oli 70 senttiä maavaraa, mutta silti ne kyntivät pohjapanssarinsa varassa pitkiä matkoja tullessaan kuormalla varastolle.
Nyt on jo eri juttu, kun on kunnolliset kantavat telat edessä ja takana.
Naapurin – tai omakin Fergu on oivallinen peli tuulikaatojen haussa, jos siihen on asennettu vaikkapa n.60 metrin vaijerilla varustettu vinssi. Sellaisella kiskaisee jopa kulkukelvottomalta alueelta, joka on 120 mertrinen kaistale – melkoisenkin taakan ja yhdistelmä kulkee ketjujen kanssa talvellakin melkoisessa hangessa.
Rahallisesti ajatellen tuulikaatojen korjailu pois niitä itseään pelkästään ajatellen on kannattamatonta, jos niihin on tullut toukka taikka ne ovat jo kuolleet, mutta pystyynjääneiden puiden kannalta niiden poiskorjaamisessa on järkeä.
