Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessi:”-Jätkällähän varsinainen ”lisävarustepuketti” autossa löytyy. Mutta valitan, vanhaa kamaa ja Motonet-meininkiä. Mutta toisten hylkyihin ymmärrän kyllä että tuollaisiakin ripustellaan. Onhan se edes viime vuosituhatta jo edustavinaan.”
– Olen ”Kauhiast
hämmästyny” että Jeessille ei edes langaton Hans free ole tuttu ja käytössä. minulla on puhelin toiminut jo vuosikausia taskussa, josta se ilmoittaa kuulokkeeseen soitosta ja yhdistää puhelun. Aivan samoin se toimii autossa ja vaikka metsässä, niin kauan kuin virtaa riittää.Jeessi:”-Onko herran omassa kierrätyspolossa vaihto/tahi syttymisautomatiikka?”
Tuota sinun pitäisi kysyä herraltasi. Minulla ei ole Polossa valoautomatiikkaa – eipä kyllä ole Poloakaan.
Olen hankkinut autooni älypuhelintelineen, jossa olevan puhelimen näytöltä näen soittajan numeron ja nimen, jos se on luettelossa. korvassa olevaan ”luutuuttiin” tulee ystävällisen naisäänen ilmoittamana soittajan nimi. Puhelu yhdistyy, ellen estä sitä sormenpäällä. Kun puhelu loppuu, sulkeutuu sydeemi itsestään ja esim Navigaattorinäyttö tulee esiin. Soittaa voin puheella käskeä, kenelle soitetaan.
Taitaa Jeessin Pökötti olla valmis paaliin!
Noissa kompakteissa halkojissa taitaa olla vaikea korottaa maksimipainetta, varsinkin, jos niissä on pienitehoinen sähkömoottori, joka lakkaa vääntämästä.
Minulla on myös mainostettu 7 tonnin puristusvoimainen pikahalkoja, mutta ei se 50 senttistä yli 20 senttiä paksua koivun tyveä pysty työntämään kerrallaan halki. Se kuitenkin lyöttämällä halkeaa, vaikka puu onkin ”kiharaa”.
Ei oikein urakkamienen kone.
Klapikone kyllä (mekaaninen) tempaisee tuollaisen silmänräpäyksessä kahtia katkaisten sen jopa 60 senttiä pitkäksi, mutta vain kahtia.
Jeessi. Tuota kolmeatuhatta runkoa on käytetty säälittävissä tapauksissa, kun hirvituhon vaara on mitä ilmeisin.
Päätös on typerä, eikä se auta, koska hirvet tykkäävät olla juurikin tiheissä taimikoissa, joissa ne ovat kohtalaisesti piilossa.
Oikeat Metsähallituksen ammattilaiset eivät hyväksy yli 2000 r/ha.
Jospa nyt kertauksen vuoksi otettaisiin laskelmat avuksi, te jotkut kun olette niin kovin innokkaita laskeskelemaan:
– Otetaan suomen puunjalostuteollisuuden käyttämä raakapuu ja lasketaan se yhteen.
-Jaetaan tulos käytetyllä puumäärällä.
-Otetaan palkkakustannukset ja lasketaan ne yhteen raakapuun tehdashinnan kanssa. Siinä summassa siis on ne hirmuiset palkat ja niiden sivukustannukset.
Nyt ovat vertailukelpoiset niin kantohinnat, hankintakustannukset kuin palkatkin.
En kadehdi ainakaan minä. Olen iloinen, että Jeessi on saanut niin paljon luottoa, että pystyi hankkimaan uuden auton, vaikkakin vain Pösön ja osamaksulla.
Totuus kuitenkin on, että auto, jolla on jo ajettu tuhansia kilometrejä, ei ole uusi, vaikka Jeessi kateuksissaan niin kuvitteleekin.
Jeessi:”-Olenko nyt vanhoissa kemeraohjeissa kun muistaisin että ainakin minä olen tehnyt viimeksi alle 3000:n rungon tiheyteen. Mutta siitä on jo muutama vuosi aikaa. Kun jätkä sauhusi 2500:n tiheydestä.”
– Jätkä ei sauhunnut, Jätkä mainitsi luvun 2500. Taimikon oikea tiheys on 2000 runkoa /ha.
