Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Nyt sinulla ei ole vahva BMW: turbodiesel.
Kyllä edelleenkin paras varuste ja tae moottorille on kuutiotuuma, kuten vanha amerikkalainen mielipide väitti.
Nuo pikkulelut, joita on piristetty turboilla ja muilla vikaherkillä kojeilla, on vain kikkoja, joilla saadaan uuden auton päästöt alas, kuten volkkarin huijausohjelmilla.
Kulutuslukemakin saadaan keinotekoisesti alas, mutta jo testi oikeissa olosuhteissa näyttää, että tosielämän lukemat ovat ihan erilaisia.
Moottrin ja matkustamon lämmittäminen parhaimmilla letkulämmitimillä ja sähköllä on sata kertaa fiksumpaa kuin tehdä se bensiinillä.
Kun kuljin säännöllistä työmatkaa, mutta se oli melko lyhyt, käytin talvisin ajastettua lämmitystolppaa sekä -että.
Lämpökäsittelyssä pitää puun kuumentua ydintä myöten. Lämpökäsittelyuuneissa syttyy tulipalo, jos ilmatiiviit luukut päästävät happea sisään uunin ja puiden ollessa kuumat.
Eli avotulella hiillostus ei ole täydellinen lämpökäsittely, se on vain hiillostus.
Ennen painekyllästettyjä sähkö – ja puhelinpylväitä niiden tyviosat hiillettiin, sanoisin maanpinnasta noin metrin korkeuteen ja tietty jonkin matkaa maan allekin, tosin ei se siellä syvemmällä lahonnut.
Kun nykyisin tuskaillaan kuusikon tyvilahon kanssa ja lisääntyvän männyn tyvitervaksen kanssa, unohtamatta koivuun syntyvien vaurioiden aiheuttamia väri – ja lahovikoja. – Niin on vaikea alkaa täysillä puhumaan jatkuvan harsinnan puolesta.
Jos kuvitellaan, että pienaukkoihin istutettaisiin jalostettuja männyntaimia muokkaamattomaan maahan, niin luulenpa, että niiden kasvuvauhti ei vastaa sitä, mikä oikealle uudistusalalle istutettuna olisi mahdollinen.
Kyllä sillä menetelmällä metsä heikkenee jokaisessa hakkuussa, jossa poimitaan suurimpia puita pois.
Tulee mieleen vertailu Lappilaisten porojen ja venäläisten porojen välillä. Lappalaiset ovat aina syöneet isot porot pois , mutta venäjällä ne säästetään jatkamaan sukua ja hyvää perimäänsä.
Kun Paanu Oy teki haapapaanuja Haapamäellä, se työsti ensin paanut valmiiksi ja sitten upotti ne kuumaan tervaan moneksi päiväksi, eli ne paanut kyllästyivät tervasta. Käytännössä paanukatto iskettiin paikoilleen ja seuraavana vuonna katollepäin tervattiin paksulla tervalla ja kolealla ilmalla.
Sellainen jyrkkä katto kestää huollettuna (tervaus silloin tällöin) satoja vuosia.
Puuveneen (mäntylauta) – valmistaja neuvoi, että tervataan runsaalla, ohennetulla tervalla hyvässä kevätauringossa, kunnes terva puskee laudasta läpi.
Tervaa kuumennetaan valurautapadassa ja sen ollessa kiehuvan kuumaa, se sivellään märällä sudilla.
Riukuaidan värkit: – Katajaiset seipäät, näreside ja haapainen aidas kestävät miehen iän. (Seipäiden tyvet hiillostetaan parikymmentä senttiä maanpinnan yläpuolelle asti).
Kun hirsitaloa tehdään käsityönä, hirren selkään voidaan tehdä ns. tappoura. Hirret tapitetaan 1,5 -2 metrin välein 32 – 48 millisistä rei´istä kireillä puutapeilla, jotka ovat hieman lyhempiä kuin reikä.
Haapahirsipuut makuutetaan kesän yli heinäpellossa tai vastaavassa, loppuu vetely.
MaalaiSepon kommentti edellä on melko tyhjentävä.. Kun otetaan vielä huomioon, että jatkuvassa kasvatuksessa vapautetut ”taimet” ovat kenties kuinka vanhoja, niin niiden kasvukyky on varmasti heikompi kuin jalostettua alkuperää olevien istutustaimien taikka uudistushakkuun aikoihin syntyneillä nuorilla taimilla.
Muistutan, että terä tylsyy aina, kun sillä sahataan. On kyse sitten pikin tai poikin sahauksesta.
samat lainalaisuudet pätevät molempiin ja esim päästökulmat ovat samat. Raivaussahan terällä myös halkeaa puu varsin tehokkaasti, kunhan terä on kunnossa. Halkaisuterässä tosin käytetään huomattavasti pienempää haritusta.
Myöskään en suosittele kenttäsirkkelin terää katkaisusirkkeliin, koska se on katkontaan liian ahne, ellei rintakulmaa muuteta.
Hermannilta kysyisinkin, että miten hammasjaot, hammasmuodot ja päästökulmat eroavat?
Luotettavan tuntuinen esimerkki metsänomistamisen kannattavuudesta / kannattamattomuudesta on se, että isotkin metsäyhtiöt ovat myyneet omistamiaan – hyväkuntoisiakin metsiään.
Jos esim. UPM:llä ei osata laskea sitä, mikä kannattaa ja mikä ei, niin miten ihmeessä se on tahkonnut vuodesta toiseen miljardiluokan voittoja?
Suomen pohjoisosissa on kuitenkin puun lisäkasvu niin hidasta, että monikin metsänomistaja vain omistaa työpaikan metsässään, varsinaista pääomatuloa ei sieltä juurikaan heru.
Maaperän viljavuus ja lämpösumma antaa jopa moninkertaisen kasvun Etelä-savon ja Päijänteen laakson metsissä verrattuna vaikkapa Oulun korkeuden metsiin.
Pohjanmaallakaan ei puu paljoa kasva, maaperässä on seisova vesi ja pilvet laahaa maanpintaa – kasvata siinä sitten puuta.
