Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Ei näy nytkään listalla uusinta ”vuoden autoa”.
Meillä ”kotitilalla” teki Metsösuunnitelman Metsäkeskusken suunnittelija. Täällä taas suunnitelmat tehdään pitkälti myös oppilastyönä, eli ryhmä kiertää metsässä ja tekee opettajan valvonnassa paketin.
Suunnitelma tulee näin tehden huomattavasti halvemmaksi kuin metsäkeskuksen kautta – ja valvonta on tarkka.
Enemmän pitäisi olla punalipun kantajia, jos vähääkään katsotaan tämän pahoinvointiyhteiskunnan tilaa.
Pienituloisten pitäisi nousta jo oikein taisteluun oman elintasonsa puolesta. En ymmärrä sellaisia porvareita, joilla verotettavat tulot jäävät alle kahden tonnin kuukaudessa.
Yli viiskymppiset eivät ole enää haluttuja oikeastaan mihinkään palkkatöihin ja työttömien armeija on kohta yhtä suuri kuin pienituloisten joukko, joka kuitenkin maksaa kaikkenaan tuloistaan kaikkein eniten veroja, siis prosentuaalisesti eniten.
Pienituloisilla teetetään – jos on onnistunut töihin pääsemään, töitä niin kehnolla palkalla, että vain halpamaista tänne pakon edessä tulleet tekevät pienemmällä palkalla.
Vientiteollisuus pyörii hyvin, mutta ei sekään juuri tarjoa työttömille suomalaisille uusia työpaikkoja, jopa ylitöitä teetetään liikaakin, mutta uusia ei vaan palkata.
Tuet pitäisi karsia täysin, ei ole mitään pätevää perustetta jakaa tukea satanen ja periä siitä veroa kaksikymppiä.
Jos taimikonhoito ei kannata, se pitää jättää tekemättä. Metsäteollisuudella on kyllä varaa maksaa puusta hinta, jonka perusteella myös puuntuottaminen on kannattavaa.
Jos AY: n ”tukia” kadehtii, niin kannattaa huomioida myös yhteiskunnan tuki teollisuudelle ilmaisen työvoimakoulutuksen muodossa. Se ei ole vähän ja kaikki menee työnantajien laariin.
AY- toiminta on ihan samaa kuin osuuskuntatoiminta tai osuuskaupat, nekin hyödyntävät verotusta ja tukia.
Poistetaan verovähennysoikeus kaikilta. Poistetaan asumistukijärjestelmä.
Nostetaan matalammat palkat niin, että pienituloisetkin pärjäävät ilman tukia ja lapsilisiä.
Pannaan minimipalkaksi 5000 € /kk. Ja maksimipalkaksi 6000 € /kk.
Mitäs muuta kuin jätetään keskenkasvuisten tukkipuustojen parturointi tauolle ja aloitetaan enskan hakkuut. iniin – Nykymetsänomista/maanviljelijät eivät eväänsä väräytä, elleivät saa ”tukea” niin paljon, että sillä kattaa työkustannukset ja vielä jää puolet jemmaan auton vaihtotilille.
Tuntuu, että KEMERA-ahneus on joillakin samaa luokkaa kuin maatalouspuolellakin, eli siellä isäntä ei nouse eukkonsa päälle ilman jonkinlaista yhteiskunnan pönkkää.
Kännykkäänkin saat ohjelman, joka näyttää tilan rajat ja sinun sijaintisi siihen nähden. Se ei ole ihan tarkka, mutta suunnilleen.
Joillakin tuntuu olevan aika huteria käsityksiä metsän puumääristä, odottavat vain hakkuukoneen mittaustulosta, eikä pystyyn osata arvioida yhtään. Jos hehtaarilla on yhden tukin metsää kaksisataa mottia, se ei todella ole avohakkuukunnossa – vielä.
Puuston mittauksessa on hyvä käyttää relaskooppia ja relaskooppitaulukkoa, pituuden mittaamista varten tarvitaan vähimmillään keppi ja taito mitata matkaa puulle korkeintaan n. 30 metriä.
Kun runkojen keskiläpimitta D 1,3 on 33 cm, se on yleensä kuution puu. Jos niitä on hehtaarilla 400 kpl, on puuta 400 kuutiota hehtaarilla.
Runkolukua voi mitata ympyräkoealoilla, jossa puuhassa metsurin mitta on oiva apuväline. Säteellä 564 cm saadaan aarin koeala ja säteellä 798 cm saadaan kaksi aaria. Niitä ympyröitä viisikin kpl hehtaarilta, niin mittaus on aika tarkka kun laskee keskiarvon.
Koska teidän omassa metsässä ei ole kunnon tukkirunkoja, käytkää harjoittelemassa naapurin metsässä. Näette, että kyllä jossain on puuta rajustikin.
Niin se vaan menee. Naapuritilan metsissä oli puuta keskimäärin 6 – 700 kiintoa /ha, kun vanhanpojan köriläs, joka omisti sen – kuoli. Nyt on pinta-alasta vajaat puolet parturoitu ja jäljellä oleva puusto on vielä kovemmasta päästä.
Siinä serkkupoika sai ison mällin, mutta kovat on perintöverotkin.
