Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessi:”-Nykyisin ei haluta metsästää vaan suorittaa nopeaa lahtia tienvarteen.”
– Jeessi haluaa, että tienvarsien hirviaidat valjastetaan estämään hirvien pääsyn metsään?
Hyvä niin, kyllä ne sitten saataisiin aika pian vähiin, mutta paljonko hirvikolareissa menetettäisiin ihmishenkiä, jotka kuitenkin ovat mielestäni tärkeämpiä kuin hirvet, joissa on kaikenlaisia punkkeja ja tauteja ja lyijymurskaa ampumisen jälkeen.
Ainakaan suomessa ei vielä ole nähty täysin automaattisia renkaidentekokoneita. Jos puhutaan Nokialla olevasta rengastehtaasta.
Syy, että nuo ”täysin automaattiset koneet” ovat Venäjällä, on se, että siellä työvoima maksaa vain murto-osan siitä, mikä sen hinta olisi länsimaissa. Mutta miten ihmeessä tuo työvoiman hinta vaikuttaa valmistusmaan valintaan, kun koneet ovat ”täysin automaatiset”?
Suomessa myydään jopa Volkkaria niin vähän, että VAG:lle suomen myyntimäärillä ei ole juurikaan vaikutusta. Konserni on kuitenkin maailman suurin autojen valmistaja, enkä usko, että sillä jää myymättä yksikään auto.
Renaultin nousukausi johtuu hyvin pitkälti siitä, että Nissan on saanut rellun laatua merkittävästi paremmaksi. Venäläisetkin tekevät omissa tehtaissaan Nissanin tuotemerkillä autoja.
Tollon tietämättömyys ja yksisilmäisyys on häkellyttävää. Hän ei edes tiedä sitä, että yli 70 % Nokian renkaista valmistetaan venäjällä.
Tollo: ”-On hiukan kokemusta ranskalaisesta teollisuusosaamisesta ja laitokset toimii hyvin. Venäläinen tekniikka ei kelpaa meille lainkaan.”
– Eipä se tietenkään tolloille kelpaa, vaikka esim Venäläiset Suhoi – taisteluhävittäjät ovat täysin kilpailukykyisiä kaikkien muiden maailmalla olevien hävittäjien kanssa.
Mitä tulee väitteeseen ranskalaisten taidoista rakentaa huipputekniikkaa, olen varma, että ranskan ydinvoimaloissakin on sangen paljon nippeleitä ja ”releitä”, jotka on valmistettu jossain muualla kuin tuolla Galliassa. Samoin ranskalaiset autot on takuulla pitkälti tietotekniikan ja sähkölaitteiden puolesta nuualla tehtyjä, uskon jopa, että tekniikassakin on paljon tuontitavaraa mm. akseleiden, mäntien, laakereiden ym osalta.
Nuo ”Määrämittahakkuut” oli tietenkin luonnollinen seuraus sillosesta puun tarpeesta, jolloin sahat ostivat vain järeää tukkia, eikä kuiduttavaa teollisuutta ollut. Pientä puuta käytettiin vain tervanpolttoon ja polttopuuksi.
Nyt on lähes tilanne, jossa siedettävää hintaa maksetaan tukista, kuidusta ei juuri mitään, eikä suurta määrää hakata.
Totuus puunjalostuksesta on kuitenkin, että sahaaminen tuottaa heikonlaisesti, selluntuottaminen on hyvää tienestiä, niin hyvää, että rahat pitää saada oikein hyvään talteen. Kuitenkaan ei haluta ostaa liikaa kuitupuuta kotimaasta, että voidaan hintaa pitää alhaisena.
Pienten runkojen käyttöä pitää kuitenkin saada lisättyä, muuten me emme pysty tuottamaan järeää puuta.
Tollon jutut ovat niin vaihtelevin tuulensuunnin kerrottuja, että ottaa niistä selvän kuka pystyy. Työnantajakin on maksanut hänelle niin isoa lisäeläkemaksua, että siitä jo normaalit palkansaajat ovat kateellisia. Hän ei ole ostanut, eikä perinyt metsiä, mutta niitä on hänellä mielettömät määrät. Rahhaa on, mutta moottorisahatkin ovat 20 ja 30 vuotta vanhoja ja niissä on vielä alkuperäinen teräketjukin, vaikka hän joka vuosi hakkailee parisataa mottia hankintapuuta.
Elikkäs Tollo on mennyt reittä pitkin maalaistaloon vävyksi ja elantonsa vastineeksi tekee metsätöitä!
Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Oli sääntö ilman poikkeuksia, että leimikko rajattiin kirveellä, jolloin puuainekseen lyötiin leimat. Rajamerkit tehtiin aina puihin, jotka jätettiin pystyyn rajalle.
Syynä oli lähinnä ostajien epärehellisyys, kun puun kantohinta nousi, rajaa kuvionraja siirtyi metsään päin ja kun hinta laski, keskeytti firma hakkuun, eli siirsi kuvion rajaa niin, että se pienensi hakattavaa puumäärää.
Nyt on ainakin meidän suunnassa kuviot yleensä selkeitä ja sangen usein ne rajautuvat esim ojaan tai selkeään maaston rajakohtaan.
