Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Suhteessa arvokasvu on tietenkin suurimmillaan silloin, kun kuiturunko muuttuu tukkirungoksi ja se tapahtuu ”yhdessä päivässä”. Kuitenkin normaalissa rungossa on vielä saman verran kuitupuuta, eikä isännän ahneus ja rahantarve pitäisi olla niin kova, että alkaisi teurastamaan sellaista puustoa, jossa kuitupuun osuus vähenee joka kasvupäivä tukkiosuuden hyväksi.
Jos puhutaan tasaikäisestä metsästä, on siinä paraskasvuiset puut päävaltapuina, enkä siinä tekisi yläharvennustakaan kuin korkeintaan kerran.
Jos joskus pääsisitte tekemään tukkia mäntyrungoista, joissa voi aluksi pätkäistä kolme maksimipituista tukkia ja sitten loppurungosta apteerata kaksi tukkia toivotuille pituuksille, niin tietäisitte jotain arvokasvun merkityksestä.
Kun pohjanmaalla lyödään sileäksi hurjaa tukkimetsää, josta kikkailemalla tulee kaksikin tukkia per runko, niin ei tiedä metsänkasvatuksesta ihan kaikkea.
Klapikone:”-Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.”
Nyt on kyllä tulkintaerimielisyyttä aika paljon. ARVOKASVU! Mitä se on?
Ei puuston / männikön arvokasvu suinkaan lopu siihen että siitä tulee 1 kpl tukkia.Se vasta on arvokasvua, kun rungon latva järeytyy niin paljo, että siitäkin tulee tukki tai jopa useampi.
Jos rungossa on kaksi tukkia peräkkäin ja se kasvattaa vielä kolmannen tukin, niin ei tuo ”arvokasvu” suinkaan keskity siihen latvatukkiin, vaan varsinaiset tukkipölkyt patvivat enemmän kuin se latvapölli.
Kun metsästä harsitaan kahden tukin puita, joista toinen on hilkun kilkun minimitukki, voidaan arvokasvun asemasta puhua ”Sirppihallasta”.
Lisäksi metsään kasvamaan on jätetty huonoimmat, eli hitaammin kasvaneet puut ja tätä tehden metsän kasvu ja perimä menee aivan hunningolle, eikä se enää uudistu muulle kuin laholle kuuselle!
Näätä: ”-Aiemmin keskusteltiin siitä, että jatkuvassa kasvatuksessa puusta ei saada samaa hintaa kuin jaksollisen kasvatuksen päätehakkuussa, mikä johtaa siihen, että jaksollinen on kannattavampaa. Jos kerran oma työ ei maksa, niin miksi emme jatkuvassa kasvatuksessa tee hakkuita itse? Miksi vertailemme vaihtoehtoja, missä toisessa tehdään ”ilmaista” työtä ja toisessa ostetaan kaikki ulkoa?”
Miksi et sitten tee jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja ajoa itse? Syitä voi olla monia. Tukit eivät kelpaa ostajalle, kun ne on katkottu pieleen. Korjuuvauriot aiheuttavat vajaatuottoisen – sairaan metsän. Toimitusaikataulu ei pidä.
Lainaus:”Vaan se on todettava, että vaikka pääministerikin on vain ihminen, onhan hän kyllä mies paikallaan. Arvostellahan aina voi asiasta jos toisesta, mutta ON yrittänyt tasapuolisesti näinä vaikeina aikoina.”
– Yrittänyt ON, mutta mikään ei ole onnistunut. Hallitus on sohlannut enemmän kuin tähän astiset hallitukset yhteensä, eikä mikään ole mennyt ”putkeen”
r.ritva:”-jätkä hyvä,että valaisit.Siis kantoon on vartettu tämä latvapuoli puusta.Ymmärsinkö nyt oikein.Tuossa tilaisuudessa olisi ollut hyvä jakaa prosyyria menetelmästä.
En jättänyt kertomatta vaan esittelyssä menee tietysti monta juttua ellei tunne laajemmin asiaa ennen.
Voisi olla metsälehden jutun arvoinen.Miten lienee vai kuuluvatko -yritys-salaisuuksien-piikkiin.”
– Siemenviljelmien puut eivät ole siellä puuntuotantoa varten, vaan tuottamassa siementä. Puut on ”tehty” Varttamalla – kuin omenapuut tehdään. Kun varte on alkanut kasvamaan, perusrungosta poistetaan kaikki vihreä. olemme istuttaneen noin puolen metrin – 70 sentin männyntaimia, joissakin on jo ollut käpy tai pari. Latvaan ympätty oksankärki ei yleensä tee huippurunkoa, vaikka sen emopuulla olisi huippuvarsi.
Siemenviljelmän puut kasvatetaan harvassa, välit ovat jotain viiden metrin luokkaa, ettei tapahtuisi karsiutumista. Kävyt kerätään traktoriin asennetun henkilönostimen avulla, jolla päästään jopa yli kymmeneen metriin. Latvat typistetään korkeudessa, josta ei enää kannata käpyjä kerätä.
Siemenpuuviljelmä ei ole kaunista katseltavaa, mutta tärkeä osa metsänjalostusta se on.
Puut ovat melko kalliita, kun ne ovat muutaman metrin korkuisia. Hirviaita on alueen ympärillä, myyriä vastaan ruiskutetaan myrkyt ja puita vartioidaan kuin mitäkin aarretta.
