Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Jeessille pitää korvata yksittäinenkin Hybridihaapa, jos sen hirvet ovat raiskanneet. Jos omavastuu on muutaman satasen, niin senhän voi omavastuusta vähentää sen 1,5 €.
Mielestäni hieskoivikkokin paikkaa hirvien raateleman alueen, jos siihen kuitupuusta tulee riittävä runkoluku.
Ei hirvien nyppimät satunnaiset puut ole oikeasti maininnan arvoisia, mutta hirvet pitäisi suomen metsistä hävittää kokonaan pois.
Kun jatkuvassa kasvatuksessa käytännössä koko metsäpinta-ala on harsittu vajaatuottoiseksi ja jaksollisessa tehdään uudistuskypsiin kuvioihin keinollinen uudistaminen vaikkapa sitten ”jalostetulla alkuperällä”, niin ottaen huomioon paremman kantohinnan avohakkuussa ja rodunjalostuksen myötä paranevan metsän, ei liene epäilystä siitä, kumpi on edullisempaa.
Kun lisäksi pystytään puulajia vaihtamalla tervehdyttämään metsä ja metsämaa, niin edut ovat moninaiset.
Jos arvioidaan vaatimattomasti päätehakkuusta irtoavan 300 kiintoa / ha ja kantohinnan olevan kympin enemmän kuin harsintasavotasta, niin kyllä sillä summalla jo uudisteleekin.
Tollo: ”Visiirin käytöstä en tykkää, kun ei voi sylkeä vapaasti”. Täällä näköjään voit räkiä niin paljomn kuin haluttaa!
Visiirille sopiva korkeus on nenänpäähän asti, jolloin esim hengityshöyryt eivät huurra pleksiä.
Mahtaa Tollon touhu olla melkoista, kun raivaussahankin kanssa kompuroi metsässä lukulasin nenällä.
Raviohjastajilla näkyy joskus olevan silmälasin sankojen mallisiin kehyksiin laitetut verkot. Myös joillakin metsureilla olen nähnyt sellaisia. Tosin metsätyössä ne eivät suojaa kasvoja, joihin usein oksat hilppaavat.
Harsintahakkaajat pääsivät 50 – luvulta alkaen leivättömän pöydän ääreen, myyntitulot tuomittiin valtiolle ja he saivat arvonimen ”Metsänraiskaaja”.
Harsintahakkuu määriteltiin hävityshakkuuksi ja yksityismetsälaissa luki: Metsää älköön hävitettäkö.Tuo laki, joka ensimmäisen kerran julistettiin jo venäjän vallan aikana, on edesauttanut suomen metsien puuvarat nykyiseen malliin, joka näyttää joillekin olevan ihan kauhistus.
Vuonna 1858 Evolle perustettiin metsäkoulu, koska valtiovalta oli todennut, että suomen metsät häviävät silloisilla käyttömenetelmillä.
Koulu pistettiin hienoon maisemaan, joka tosin oli juuri palanut metsäpalossa ja ensi töikseen uudistettiin kylvämällä.
Koulutus tuotti aluksi metsänhoitajia, sittemmin metsänvartijoita, metsätyönjohtajia, metsäteknikoita, metsätyötekijöitä ja metsätalousinsinöörejä.
Kyllä suomen metsiä on uudistettu viljellen jo kauan, Äitivainajani oli pikkutyttönä taimitarhalla kesäisin, kun hänen isänsä metsänvartijana hoiti metsähallituksen taimituotantoakin joskus 1920-luvulla.
Harsintahakkuut lopetettiin näillä alueilla toisen maailmansodan jälkeen ja joka kevät kulotettiin aukkoja sen jälkeen kylväen ja istuttaen ne.
Jos halutaan, että suomessa on hyvät metsät ja ”hiilinielut”, on syytä jatkaa samalla kaavalla.
