Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
jos ihan oikeasti tekee metsässä töitä ja esim kotona ei oikein ole tiloja varusteilla ja kosteille kamppeille sopivaa kuivattelupaikkaa, taikka esim työmatka vaatisi omanlaisensa ”Letukan”, että sen voisi taittaa hikisissä ja likaisissa kamppeissa, on taukotupa ihan hyvä vaihtoehto.
Joillakin on vanha asuntovaunu, joka voisi olla niin kevyt, ettei tarvitse katsastaa, mutta muuten olisi toimiva ja kuiva.
On myös tarjolla ”Kevythirttä”, josta näppärä kaveri nopeasti tekisi pikku mökin, jossa pystyisi varusteita säilyttämään ja jonka siirtäminenkään ei ole ylivoimaista.
Kastorin Kamina lämmittäisi talvipakkasillakin riittävästi ja sikaripoltolla täyttö aamuisin ja iltaisin riittäisi hyvin.Samassa tilassa säilyisivät työvälineet hyvin.
Minä en enää taukotupaa tarvitse, mökillä on tilat siihen tarpeeseen ja kotona on kaikki työt kävelymatkan päässä.
Tauon pitopaikaksi ei mitään tupia tarvitse, eikä edes nuotiota, ellei tunnelman takia halua sellaista.
Näyttää tilanne siltä, että jokaiseen pakastimeen voisi pakata yhden hirven – ei tosin minun pakastimeeni. Säilytän siellä mieluummin vaikka Potsia, nytkin siellä on muutama kilo vararavintona, samoin kalaa, kanaa ja joitakin jalosteita.
Hirvien aiheuttamat vahingot ja onnettomuudet pitäisi saada estettyä, esim hirvikolareissa kuolemantapaukset ovat liikaa, vaikka sellainen tapahtuisi vain kerran.
Jättöpuu on täyttänyt tehtäväsä tähän asti ja vaikka se on ollut maassa jo pidempään, sen jäämistössä on elämää, jonka luonto on tarkoittanut tähän kiertokulkuun.
Eihän tuollaista menetelmää voi VIELÄ käyttää, kun se on ruotsalaisilla käytössä. Aikaisintaan 30 vuoden kuluttua voi Finski-poika ottaa sen – ja omana keksintönään – käytäntöön.
Glyfosaattia ei tiettävästi viel’ lisätä vesistöihin, vaan se hajoaa niiden kasvien juuristossa, joita varten se on kehitetty.
Tuskin jätevesistä on glyfosaattia erotettu, muuta jo pelkät lääkejäämät ovat muuttamassa vesistöjen eläimien mahdollisuuksia jatkaa eloaan entiseen malliin.
Jos tosiaan kaivertaa arvottomien pökkelöiden ja puulajien jättöryhmät, niin kannattaisi arvioida koko ympäristönsuojelu kuitenkin uudesta näkökulmasta.
Kun iso sisämaan kaupunki laskee – nykyään isoimmat kokkareet sihlattuna – jätevetensä jokiin, jotka virtaavat monien paikkakuntien uimarantojen ja jopa vedenottamoiden kautta mereen ja ovat jo rannikolle päätyessään melko paksua tavaraa, jossa vedenelävät eivät pysty elämään. Ja höysteeksi kaupunki pumppaa omansa lähes puhdistamattomat jätteensä kymmenen- jopa kahdenkymmenen kilometrin päähän merelle, on se poissa silmistä, poissa mielestä.
Sisämaassa on valtava määrä järviä täytetty turvekuralla, mikä touhu on hyödyttänyt vain pintä osaa väestöstä. Olisi jo aika alkaa ruoppaamaan poltto – ja kasvuturpeensa järvistä, niissä on sitä jopa metritolkulla.
Kuitenkin ihmiskunnalla näyttää olevan paskainen loppu. Tyrkkään edelleenkin tortut Tamperelaisten juomaveteen!
”-
<div class=”comment__text”>Jätkälle:Ei Hämeessä ja SatKunnassa ainakaan 50 -60 luvulla mitään perämettiä jätetty koluamatta..Työväkeä maakunnat täynnä,hevosreellä kulki puut kevysti pitkätkin matkat..Myrskyjään ei nykymalliin ollut,ei myöskään maannousemaa.Lahopuuta ei ollut metsissä,tiedän asian itsekoettuna,kuljin paljon senaikuisissa metsissä
Mihin lahopuuta tarvitan yhä lisääntyviä määriä.Pönkittämään erlaisten viherkommissaarien asema ja palkkapussia ?
Yhtä epämääräinen on joukko ”ötökät”.Eräs tutkija sanoi,ettei hän voi vastata tyhjentävästi kun läheskään kaikkia ötököitä ei ole tunnistettu,eikä niiden luonnonkiertokulkua tunneta”
Tuon tyyppinen vie helposti kaiken vinoon. Seurauksia ei ajatella yhtään eteenpäin. Saman tyyppinen ajatusmalli on maailmalla aika voimakkaasti vallalla esim kasvinsuojeluaineiden käytössä, jossa ei perusteta paskaakaan siitä että pölyttäjät ovat kuolemassa sukupuuttoon.
Sen seurauksena maapallon väestö melko pitkälti kuolisi nälkään ja koko planeetta menettäisi elämisen mahdollisuudet.
</div>
Aika, jolloin Amerikka oli autojen kehittämisessä eturivissä, ajoittui kauteen, jolloin muualla maailmassa ei juuri lainkaan valmistettu autoja, eli Hoppa -Fordin aikaan.
Kun nimenomaa Euroopassa alettiin tosissaan tekemään autoja liukuhihnaperiaatteella, olivat ne jo silloin valovuosia edellä jenkkikotteroita.
Maailman kalleimmat – ja parhaat autot tehdään Euroopassa, mutta myös maailman huonoimpia tehdään samalla mantereella.
Siitä huolimatta voin paljastaa, että meidän pihassakin on kaksi Peugeot – merkkistä kulkuneuvoa, joilla voi taivalta taittaa – jopa ilman yletöntä kehuskelua.
Ruma säästöpuu on ruma, jos sitä katsoo ”sillä simällä”.
Ennen oli enemmän ”perämettiä” nyt ne on muutettu ”peräaukoiksi”. Perämettiä ei hoidettu ja sinne syntyi hoitamattomuuden takia keloja ja lahopuuta, joka kaatui maahan, eikä sitä ja sen oksia kukaan kantanut minnekään kilometrien matkan päästä.
Myös jokakesäiset metsäpalot tappoivat isojakin alueita, jolloin lahopuuta syntyi samalla kun hiillettyä puuta tuli ötököiden tarpeisiin.
Kun olet välillä päässyt istimaan autoon, joka on verhoiltu sisäpuolelta ja pidät sitä usa-autojen erinomaisuuden merkkinä, niin vilkaiampa ympärilleni autossani, enkä havainnut peltiä maalattuna, enkä maalaamattomana missään kohtaa. ja ilmastointi toimii kuin ajatus, toki se yleensä kuuluukin huoltaa joka toinen vuosi ja laitteetkin ovat sellaiset, että ne mittaavat paineenkestot ennen täyttöä.
Enkä puhu Japsiautosta, kuin en myöskään Jenkkikotterosta.