Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Tietääkö jätkä onko tuommosia jyrsimiä tarjolla kohtuu hinnoilla .”
Ei tuollaista jyrsinta kannata pikkutarvetta varten ostaa. Keski-pohjanmaalla tekevät ojajyrsintää säännöllisesti , siellä on paikoitellen sellaiset peltomaat, että niiden salaojittaminen on liian vaikeaa, kun menee putket iukkoon. Elikkäs ne ajaavat ojat auki tarvittaessa aika rajulla jyrsimellä.
Möin yhdelle urakoitsijalle ison traktorin jyrsintä vetämään. pistävät kolmet renkaat pyöriksi, niin voivat ajaa vanhan ojan päällä. Myös turvesoilla ovat käyttäneet ojajyrsimiä, siellä vaan kurso pitää olla toisen mallinen, kun vedetään pystylaitaisia – pari metriä syviä ojia.
Eikä ole naveroita! Tollo ei pääse sellaisen ojan yli edes hyppäämällä vauhdin kanssa.
mehänpoika:”-Kun otetaan metsien taimikkovahinkojen lisäksi huomioon myös hirvieläinten maantieliikenteessä aiheuttamat hirvikolarit, ei hirviä tarvittaisi ainuttakaan. Geeniperimä kyllä sälyisi Ruotsissa ja Venäjällä asustavilla hirvillä, joten lajin suojelunkaan vuoksi hirviä ei Suomessa tarvita.
Metsästäjille riittäisi työsarkaa esim. villisika-, susi- ja jäniskantojen rajoittamisessa.”
Noin se pitäisi olla. Kaikki hirvet ketunruuaksi Kettutarhoille ja hirviaidat rajoille.
Kuten tuolla aluksi sanoin: Ei tyhmiä kysymyksiä olekkaan – tyhmiä kommentteja kyllä!
Taitaa hämähäkin verkkoja olla Tollon ilmanputsarin ”roskat”.
Niinkuin monen muunkin ”Horsman haituvat”.
Meillä on ollut ihan mutama sellainen RS- oppilas, joka on suurimman osan kulkemisestaan käyvän raivurin kanssa on kävellyt takaperin. Heillä on havupuutaimikoissa neulaset täyttäneet sahan kotelon ja ilmanputsarin, eikä oikein muuta ole päivän mittaan tapahtunutkaan.
menninkäinen: ”-Kukin tavallaan. Haluaako kuusikollekin 50 vai 100 vuoden kierron. Jos on tarvista heinäseiväs puille niin pitää kuusen taimet mahdollisimman tiheässä ja varjostuksessa”
-Kunnollinen, satavuotias alikasvoskuusi, jonka paksuus on tyvestä alle viisi senttiä, on mitä mainioin atraimen varsiaihio. Kuorittuna ja hyvi puukon kanssa karsittuna se on kestävä, luja ja hyvä käteen.
Ainoa huono puoli asiassa on, että ne kestävät oikein säilytettynä niin pitkään, että samaan talouteen ei tarvitse hankkia kuin krran sellainen, eli on suunnatta taas kerran vientimarkkinoille.
Ei ehkä nykyään ole. Se on kyllä helppo rakentaa itsekin, esim pumppupullolla, mutta suutin pitää olla sellainen, että se ei tiputa.
Yksi ehkä hyväkin versio oli, joka ruiskutti terässä olevien reikien läpi. olen nähnyt, toimi, mutta sottasi kyllä myös ympärilleen.
Itse poraisin aivan kiinnityslaipan viereen reikiä, jotka viilaisin vinoiksi, jotka puhaltaisivat alaspäin.
Turvemailla täytyy laskea tarkkaan sijoituksen kannattavuus. Vaikka hyvässä lykyssä massaa tuleekin aika reippaasti, voi olla, että ostohenkilöt eivät innostu lenkoihin ja levottomiin tukkeihin.
Kuitupuuta ei kannata varsin alkaa kasvattelemaan, Jo pelkkien ojituskustannusten takaisin saaminen on suoritus sinänsä.
Varmin puulaji on hieskoivu, eikä sitä tarvitse juurikaan viljellä ainakaan istutustaimin. Suolla paras ojakone on jyrsin, joka mättää ravan tasaisesti saroille.
jos haluaa siemeniä liottaa suovedessä, kannattaa kunnossa olevat ojat padottaa. Ne on helppo avata, kun taimettuminen on tapahtunut.Hieskoivu kasvaa raivokkaasti sopivalla turvemaalla, Virossa siitä puhutaan nimellä Suokko. Hieskoivulle taimikon harvennus ja päätehakkuu. Kolmenkymmenen vuoden kiertoajalla.
”Näkyy lyhyttä kuitua käyttävät uudet sellutehtaan menneen sinne missä eukalyptukset kasvaa.”
Lähinnä sinne, missä sen saa halvalla tehtaaseen asti.
Raivuriinkin voisi asentaa ruiskutuksen, joko kulmavaihteen päälle suutin, johon peukalokäyttöisellä pumpulla, taikka pissapojan sähköpumpulla, joka saisi virtansa kahvalämmittimeltä. Suutin voi olla sektorisuojassa, jossa se suihkuttaisi terän alapintaan ja terä leväyttäisi nesteen kannolle. Väriainetta olisi syytä sekoittaa liemeen.
Kantokäsittelylaitteita on ollut sahoihin, mutta torjunta-aineen ruuttaamista varten.
Kasvuajan pituudella ei taida olla vaikutusta kuitupuun hintaan muille, kuin puuntuottajille. Ostajalle lienee yhdentekevää, kauanko on kasvanut.