Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa pätee vanha totuus:”Ääni ei auta, voimaa olla pitää”!
”Vertailutyytymättömyyttä sanosin olevan ilmassa, kun ei haluta myöntää mitään etua olevan 4-vetoautoilussa verrattuna takatuuppareihin tai etuvetoihin. ”
Tiedä häntä…
Noin v 1980 – alkaen olen polkenut nelivetoisilla, erilaisilla, lähinnä kaikki ovat olleet työnantajan omistamia. Ja lisäisin, että aivan uusistakin lähtien.
Kyllä vastenmielisiä reissuja esim helsinkiin ja lähempiinkin kaupunkeihin Lapin reissuista puhumattakaan. Tietenkin tyytymättömyys maastoautoihin syntyi sellaisilla matkoilla. Kun oli vielä raskasruokaisia bensavehkeitä, tankkausvälit olivat niin lyhyet, että käyrä nousi jo sen takia.
Volkkarin Synkro muutti hieman käsityksiä, mutta korkeampi maavara pilasi kyllä loistavat ajo-ominaisuudet totaalisesti.
Maasturien kuskeilla on – varsinkin esim hirvijahtien aikaan, ehdoton näyttämisen pakko meille köyhille henkilöautoilla liikkuville: He ajavat parkkiin aina tien ulkopuolelle, mieluusti vielä ojan taakse. Tuo toistuu, kunnes kateellisten silmien alla jäävät nalkkiin, sen jälkeen ylpeys on jo lieventynyt.
Jos on ihan pakko ajaa liejukoihin, niin ymmärrän maasturin tarpeen. Jos on ihan pakko ajaa lumihangessa, kannata takavetoista autoa reippaasti lisäpainoitettuna takapäästään.
Nyt on meidän pihassa kaksi autoa, joiden vakio etuspoileri ja sen takana olevat osat, kulkevat niin alhaalla, että meidän yksityistiellä jo kymmenen sentin lumisateen jälkeen keskitie tulee höylättyä, jos pullukalla tiellä ajaa keskellä.
Ihminen pärjää ilman lihaa, Melko pitkälle pärjätään myös ilman maitoa.
Jos tilanna iskee päälle, tulee ensiksi huutoa Kahvin puutteesta. Leipää ja kalaa saavat ne, jotka osaavat leipoa ja kalastaa, Kaupunkilaispakolaiset vaan pitää saada pysymään loitolla. Pitääkin hankkia hiivaa muutama kilo jauhosäkin viereen viileään varastoon.
Poronlihan varaan laskeskelu ei pitkälle kanna. (Urosporoille tehdään pieni, mutta raaka toimenpide vuotta ennen kuin niiden vuoro on lahtiryhmään,) liha on silloin täyttä poronlihaa. Sama temppu pitäisi tehdä myös uroshirville!
Gla:”Mitsun kulutus vaan on 9 l/100 km. Muuten oikein kiva auto.”
Vanha sanonta on: ”Se syö, joka paskantaakin”.
Takatuuppari bensa -Transportteri 2l ruiskutuskoneella veti n. 12 litraa satasella.
Kuviteltiin, että uusi etuvetoinen Traspotteri menisi vähällä, kun siinä oli 2,4 litran viisipyttyinen dieseli. Paskan marjat, kyllä se kympin imaisi (Tosin se kyllä kulkikin, ja kärry perässä käytännössä aina)
Jeeppi hotkaisi bensaa vähintään 14 litraa, eikä tarvinnut vielä edes polkea.
Eipä se liikkuminen autolla nykypäivinä pitäisi olla kiinni nelivedosta ja maavarasta niin kauvan, kun puhutaan teistä, joiden varassa asuu ihmisiä ympärivuotisesti.
Meillä on lumihommat nyt paljon huonommassa mallissa kuin silloin, kun minä itse tein ne.
Linkosin yhteensä n. 10 km tietä ja talojen pihoista sen verran, että autokatoksesta pääsi lingotulle väylälle suoraan. Pahona pyrytyskeleillä saatoin lähteä piolen yön maissa liikkeelle – ja varhaisin lähtö on ollut aamuyöllä kahdelta, kun lunta on tullut kolmekymmentä senttiä.
Tieverkon varrella oli hoitajia, joiden aamutuuri alkoi kuudelta, joten tiet piti olla auki. Samoin periaatteessa sairasauto – taksi – ja paloauto pitää päästä liikkumaan aina.
Yksi ”Oikotie”, joka ei oikeasti ollut tarpeellinen, meni kerran viikonloppuna tuiskuttamalla sileäksi. Äijät olivat kettujahdissa – autoja oli kymmenkunta. Mukana oli ihan oikeita maastureita ja vastaavia, mutta kaikki jumissa. Menin avaamaan tietä – ensin piti muutama auto vetää pois tieltä. Sitten linko pyörimään: 70 cm oli siinä tuiskutusaukossa aika tiivistä lunta. Kertapyyhkäisyllä tuli 2,5 metrinen väylä sorapintaa myöten puhtaaksi.
Ei maasturit ole mistään kotoisin, kun on kunnon talvi.
Nykyään meidän tietä lingotaan vasta sitten, kun lumisade loppuu, taikka minä soitan puheenjohtajalle vittuilupuhelun.
Kun sopiva paikka muokataan oikeaan aikaan (Rauduksella hyvä siemenvuosi) – ja kuviossa tai sen reinalla on pari raudusta, riittää niiden siemenet hyvinkin suurelle alalle ja taimia tulee paljon.
2000 kpl /ha on kyllä yläkanttiin, mutta jos haluaa kasvatella polttorankoja, niin voihan niitä jonkin aikaa kasvatella, mutta totuus on, että se raha, mikä niistä polttopuista muka tulee, on poissa ainespuun myyntitilistä kymmenkertaisesti.
Anneli:”turvepeltojen käytöstä poistoa on ollut lykätä, koska ruuan tuotanto pitää turvata, kun tuonti (eritysesti lannoitteiden tuonti) vähenee tai kallistuu.”
Viimeistään nyt on syytä herätä ja siirtyä lisäämään luomuviljelyä, jossa ei käytetä kemiallista lannoitusta lainkaan. Toki varmaa on, että hehtaarisadot keskimäärin pienenevät, mutta jos halutaan syödä kotimaista viljelyyn perustuvaa ruokaa, on kaikki viljelykelpoinen maa otettava käyttöön. Käytöstä poistetut turvetuotantoalueet on pantava ensin uutisrukiille, sitten kauralle, vihertuotantoon jne. Kyllä evästä löytyy ja pienellä keinolannoituksella. = Halvalla!
