Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessin sopimusviljely kuuluu sarjaan poikkeus-sopimus. Hän sai ilmaiset taimet ja varmaan rahaakin, sekä takuun haapakuidun hinnalle.
Tänä päivänä on tilanne aivan toinen, vaikkakin hybridihaavan kasvunopeus on sitä luokkaa, että sijoitus on varsin äkkiä hyödynnettävissä.
Siksi Jeessi suunnitteleekin pistävänsä jatkossa rauduskoivua, siitäkin on olemassa sangen nopeakasvuisia kloonitaimia.
Kun lyhin tukkimitta on 43, niin silloin on todella vaikeaa olla tyytyväinen katkontaan.
Kuitenkin käyttäjät katkovat laudat / lankut lyhyemmiksi ja jopa pitkät tavarat keskeltä poikki, vaikka ovat maksaneet korkeampaa hintaa pitkästä tavarasta.
Yksi sahuri manasi, kun asiakas oli tilannut aika ison määrän 6-metristä tavaraa. No tukit piti ostaa pystystä, että saatiin 61 dm:n tukkeja.
Tavara oli valmiina haettavaksi ja asiakas nykäisi Tilhin käyntiin ja katkaisi keskeltä koko satsin.
”Miksi et sanonut, että tarvitset kolmimetristä? – Olisin saanut helposti tukit ja sinä saanut halvalla tavaran.”
Pete:”-Paljonkohan mahdetaan haapalautaa ja lankkua vuositasolla kuluttaa Suomessa? Tai vaikka koko Euroopassa? Joitain promilleja koko sahatavaramarkkinasta? Käyttöä on lähinnä saunoissa ja niihinkin nykyinen trendi voimakkaasti suosii jo sävytettyjä paneeleita, jopa mustaa, ja siihen sopii kuusi. Esimerkiksi Siparilan tuotteet.
Lämpökäsitellystä koivusta ei tule lattiamateriaalin uutta trendiä koskaan, ei ainakaan sellaista että se näkyisi millään tavalla koivutukin kysynnässä.”
– Kaikki kulutetaan, mitä myyntiin tulee. Lähinnä on puute laadukkaasta tukista.
Suomen lämpöpuun tehtaalla on loistavia esimerkkejä haavan ja koivun käyttökohteista ruskeaksi paahdettuna. Kyllä saunan paneloinnissa haapa on paras, koska se on puuna aivan erilaista kuin pihkaa tihkuva kuusi. Toki läpiruskean haapapaneelinkin voi sävyttää mustalla saunasuojalla, mutta esim haapakatosta ei tipu pihkaa, vaikka siinä olisi oksiakin.
Kyse on ennakkoasenteista.
Melko huonolaatuisestakin haavasta voi tehsä hienija rakoliitereitä, järeästä haapatukista saa upeaa pelkkahirttä, jossa sisäpuoli on hyvin vaalea ja ulkopuoli kelottuu upeaksi harmaan sävyiseksi, joka ei tarvitse minkäänlaista pintakäsittelyä.
Tuolta Suomen lämpöpuulta menee suurin osa tuotteista saksaan, eikä hinta ole halpa.
Hyvälaatuinen haapalauta / lankku on todella kysyttyä ja hintavaa. Suurin osa siitä menee puusepänteollisuuteen ja myös lämpökäsittelyyn kaivataan oksatonta haapaa.
Sekä Haapa, että Koivu ovat lämpökäsiteltynä sikamaisen kaunista puuta. Esim lattia sellaisesta koivusta on niin kaunis, että sitä haluaa vain ihailla, eikä peittää minkäänlaisilla matoilla tms.
Haapahirttä pidetään parhaana savusaunan seinämateriaalina.
Venäjällä on toki hyviäkin kuusitukkimetsiä, mutta siellä kulttuuri on sellainen, että tukit katkotaan päin Per..ttä ja sahaus on jotain muuta, kuin esim Euroopassa halutaan, puhumattakaan Japanista tai Kiinasta.
On ihme, että ne siellä eivät saa Saksalaisilla ja Ruotsalaisilla sahalaitteilla mittatarkkaa sahatavaraa.
Olisi ihan oikein, että järeästä ja hyvälaatuisesta tukkipuusta maksettaisiin niin paljon, että puun annettaisiin kasvaa isommaksi.
Keskenkasvuisesta havupuusta menee niin suuri osa selluksi, että siitä ei voi maksaa kovin paljoa.
Jos hinta alkaisi nousta vaikkapa 27 sentistä pikkuhiljaa niin, että esim yli 40 senttiä latvasta olevan tukin hinta olisi kolminkertainen, lisäisi se varmasti haluja kasvattaa hyväkasvuista tukkipuuta hieman pidempään.
Horsman höytyvät täyttävät kyllä ilmanputsarin pinnat, mutta sekään tuskin paljoa käyntiin vaikuttaa.Tilhin suodatin on tosin niin pieni pinta-alaltaan, että siinä vaikutus on tehokkaampi kuin ”oikeassa” R.sahassa.
Puhtaat sylinterin jäähdytysrivat eivät kerää höytyviä paljonkaan, mutta ilmanottoaukot käynnistyslaitteessa voi ihan hyvin suojata suodatinkankaalla, jonka voi tankkauksen yhteydessä putsata. Joskus takavuosina oli sahojen jäähdytysrivat niin tiheässä, että ne menivät herkästi tukkoon, mutta puhtaat – kuivat rivat päästävät aika isotkin roskat lävitseen.
Kyllä meillä on RS-kokemuksia juuri syyskesältä, eikä horsmat eikä männyn neulaset ole muodostaneet minkäänlaista lisätyötä sahojen huollossa.
Haapakuitu on ainakin ollut pidettävä erillään koivusta, koska keittoon pannaan aika tarkkaan laskettava määrä haapaa koivun sekaan. Hinta on tietenkin arvoitus, enkä ole kokeillut haavan ja koivun kosteuseroja tuoreena.
Meillä olisi kyllä ollut puulabrassa mahdollisuus tehdä kosteusmittauksia sitä varten tehtyjen kuivatusuunin ja tarkkuusvaakan avulla, mutta mittasimme vain havupuiden ja turpeen kosteuksia.
Pakoaukko ei ole enää kymmeniin vuosiin moottorisahoissa ollut herkkä tukkeutumaan. Syynä on sahaustyyli,, jossa annetaan moottorin kiekasta kunnolla ja myös sahataan pidempiä rupeamia. Myös öljyn laatu on parempi, eli se kestää kuumuutta, eikä pala karstaksi edes äänenvaimentajassa.
Raivureissa on joillakin ”hypistelijöillä” sellainen sahaustapa, että pakoaukko ja -putki karstoittuu, silloin niitä pitää välillä putsata. Sylinterit eivät R- sahassa mene ulkopuolelta tukkoon, voi sanoa,- koskaan.
Pakoaukon karstoittuminen vie tehot niin tehokkaasti, että jos sellaisella koneella yrittää vinguttaa, on käytettävä kierroksia niin paljon kuin ikinä lähtee.
