Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Reima Ranta: ”-Pienpuuta tuottaa nimenomaan keinotekoinen metsänuudistaminen. Lukumäärää tulee niin paljon, että nuoria metsiä on välttämätön harventaa. Luontaisessa uudistumisessa ongelma on huomattavasti vähäisempi.”
Mihin perustuu tuollainen väite? Jotenkin tuntuu menneen aivan päälaelleen…
Lämpöpumppuja siis kannattaa pyörittää tuulimyllysähköllä, että se tulisi yhteiskunnalle oikein kalliiksi?
Onhan se niin, että jos me saadaan hukkalämpö ilmaiseksi lämpövoimaloista, niin vaikea on sen käyttöä tappiolliseksi saada ainakaan talvella.
Pitäisikö meidän pumpata ydinvoimalan hukkalämpö peruskallioon, josta se lämpöpumpuilla imettäisiin rakennusten lämmittämiseen?
HULLUN HOMMAA.
Kyllä asia on niin, että jos suomeen tulee vakavissa aikeissa Terroristeja tekemään pahojaan, niin heidät pitäisi opastaa Tuulivoimaloiden kimppuun. Jokainen tuhottu tuulimylly olisi kuin Loton tuplajättipotti.
arto ei siis teroita sunnuntaisinkaan? On se jehu!
Muistelenpahan aikaa, jolloin ostin toisen MS 200: n – taikka silloin ostin niitä kaksi kerralla, kun oli pikku hankintasavotta alkamassa. Alussa bniillä kesti tankillinen (tehtaan säädöissä) n. 40 minuuttia, mutta kun hieman kiristi, niin nousi jopa 55 minuuttiin. Sitten, kun kone alkoi pyöriä kevyemmin, kiristettiin lisää ja lopuksi Pikku-Tilhi naukui tankillisella tunnin ja vartin.
Se on sille hyvä saavutus. Saman tyylinen säätörulianssi on ollut kaikilla säädettävillä koneilla.
Aikoinaan HVA kesti aika pitkään, ennen kuin se alkoi olemaan paraimmillaan. Kertoivat sen johtuvan männän muodosta suhteessa sylinterin muotoon. Sai sahata urakkavauhdilla kuukauden päivät ennen kuin alkoi olla niin kuin HVA:n kuuluikin.
Tosin siinä ajassa ja sillä sahuulla olisikin ollut sen ajan Tilhit ja Jonssit vaihtokunnossa.
Aina puhutaan puun hiilensidontakyvystä, mutta samalla halutaan pitää pystyssä vanhoja, vanhoja puita, joiden kasvu on lähes lopussa, koska metsä on hoitamatonta. Mielestäni fiksuin temppu olisi hyödyntää nuo vanhat hiilivarastopuut rakennuspuuksi ja rakentaa vihdoinkin sellaisia puutaloja tms, jotka kestävät pidempään kuin vain ”isältä pojalle”.
Uusi puusukupolvi aloittaisi avohakkuulla vimmatun hiilensidonnan, sitä paremman, mitä lähempänä kasvatustiheys olisi päätehakkuutiheyttä, eli 400 – 600 r / ha. Näin hoitotoimenpiteissä ei maahan jäisi tähteitä, joista vapautuisi kasvihuonepäästäjä ilmaa pilaamaan.
Vain puut, jotka kasvavat reippaasti, sitovat hiiltä itseensä, Kun kasvu loppuu, alue on ”tuottamaton” ja se alkaa lahoamaan, jolloin sen aika on tullut täyteen. Ei meillä ikimetsät pysy kunnossa, vaan ne lahoavat tuolla taivasalla samaa vauhtia kuin ne kasvavatkin.
Miksi meidän pitäisi”taistella tuulimyllyjä vastaan” ja hassata kaikki rahamme tuloksettomaan toimintaan.
Vaikka puutakaan ei enää kaadettaisi maan päällä, kasvihuoneilmiö vain lisääntyy, lehmät ja ihmisetkin jo piereskelevät liikaa, että kehitys pysähtyisi.
Mutta poijjaat: Olen ollut tilanteessa ja usein, että kaksi täysin samanlaista sahaa – niitä on jopa vaihdettu – on käytössä täysin samanlaisessa puustossa. Toisella sahaajalla tankillinen kestää pidempään kuin toisella ja hänellä tulee tankillisella enemmän valmista tavaraa.
Myös silloin, kun ensimmäiseltä loppuu bensa, ja toinen lopettaa kesken samaan aikaan, on tulos joko sama, tai toinen sahaaja on ehtinyt sahaamaan enemmän.
Se vaan on niin, että toiset polttaa taitamattomuuttaan bensaa ja rikkoo vehkeitä, toisilla kestää tankki kauemmin ja myös vehkeet ja tilipussi on paksumpu.
Nämä on siis Faktoja, eikä kuulopuheita.
Eräs nuori metsuri hakkasi pystymitattua kuusikkoa kahdeksan HVA:n tankillista päivässä. Toiset kolme metsuria hakkasivat neljä tankillista suunnilleen samassa ajassa. Tuolla nuorella sällillä oli toiseksi pienin tili – pienin oli vanhalla ja kömpelöllä ukkelilla.
Kovapäisimmät eivät ole tajunneet, että kahden tunnin jaksotuksessa on tankkaus, teroitus ja kahvitauko mukana.
arto ei toki teroita kuin sunnuntaisin kotona.
Kolme kiintoa tunnissa ensiharvennuksella merkitsee kyllä, että liikkeessä on ollut muukin kuin vain mäntä, kun rungot ovat noin 50 litraisia.
Täällä ei ole montaakaan sellaista sälliä (oikeaa ammattimetsuria), joka enskaa hakkaisi kahdeksassa tunnissa 24 kiintoa. Takaan sen.
Tollo voi saada kolme kiintoa, kun oikein pitkän päivän tuhertaa.
