Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”-Vesalan ja Kotiahon Hesarin vieraskynä-kirjoitus tänään 15.5. on kyllä periaatteessa oikeaa asiaa: puuta ei kannata polttaa, vaan korvata sillä korkeamman jalostusasteen fossiilisia tuotteita. Puunkäytön lisäys painottuu kuitupuuhun, jota pitää hakata, jotta metsistä saadaan aikanaan tukkia. Kuitupuuta pitäisi käyttää enemmän pitkäikäisiin tuotteisiin, jossa hiili pysyy varastoituna. Tähän tarvittaisiin innovaatioita pikaisesti. Siitäkin olen samaan mieltä että monimuotoisuuden turvaamiseen pitää panostaa! Tähän kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus, ja monet tekevätkin jo vapaaehtoisesti enemmän kuin laki vaatii.”
Aivan pöljää! ”Puuta ei pidä polttaa”. On siis noiden pölkkypäiden mielestä parempi että raivauspuusto ja jätepuu ”palaa” hitaammin metsässä lahotessaan. Samalla lapioidaan pannuun kivihiiltä niin, että tyrät rytkyy.
Annetaan kivihiilen olla maan sisässä ja harvennetaan metsiä saadaksemme sieltä edes sellua, jonka sitten meitä fiksummat jalostavat arvokkaampia ja jopa pitkäikäisiä tuotteita. mehän emme osaa tehdä siitä muuta kuin selluvillaa, joka kyllä talojen lämmöneristeenä olisi pitkäikäinen ja ekologisesti hyvä tuote.
Viherpipertäjillä on menneet Poltettavat huumeet ja suonensisäiset huumeet sekaisin.
Tanelilta kysyisin, että mikä yhteys on kylvö / istutuksella ja perkaustarpeella?
Jos istuttamalla voisi välttyä perkaukselta, niin sehän jo säästäisi istutustyökustannusten verran. Tosin vesakko ei katso, miten männyntaimet ovat syntyneet rikottuun maahan, vaan valtaavat sen riemumielin.
Karut hiekkakankaat tosin eivät valtavasti vesakoidu, mutta niiden oikea uudistustapa on siemenpuuhakkuu ja äestys. niitä ei kannata istuttaa, vaan uudistaa vaikka siemenpuilla, ellei olla jo yläharvennuksilla ja harsinnalla tuhottu sitä vaihtoehtoa, jolloin jäljelle jää vain kylvö.
Vanhoja hiekkakuoppia on istuteltu, mutta näyttää siltä, että ikinä ei saa kustannuksia takaisin.
Pete:”-Markkina saattaa olla olematon, mutta sellainen viirukylvökeppi jolla siemenet saisi luotettavasti riviin ja perässä vielä levyt kuten traktorilumilingossa jolla viiru peittyy samalla vedolla, niin avot!”
Se kylvökeppi on jo olemassa ja se annostelee viiruun tulevat siemenet säätöviivin avulla. siementen ”peittäminen” = kiinnitys kengänpohjalla.
Lumilingon perässä en ole tasoituslevyä nähnyt, ellet tarkoita sitä hammasterää, joka karhentaa lumen pintaa.
Kiva, että olet tyytyväinen edes polttoaineen kulutukseen. Tuo kaistavahti on varsin tarpeellinen rauhoittamaan sinun epävakaata ajoasi.
Teit jo huomioita matalista renkaistasi, jotka eivät tietenkään ole ainakaan ajomukavuutta lisäävä varuste.
Autoilun ammattilaiset ovat tsekanneet hölmöjä varusteita autoissa ja listassahan on isonnetut vanteet ja madalletut renkaat – tämä siis suomen teille ja rajoituksille. Sellaiset pyörät sopivat lähinnä näyttelyautoon ja ”pilluralliin”. Kyyti on epämukava.
HVA 238 oli aikansa paras pikkusaha, jolla oli maine todella hyvästä kestävyydesta ja pirteydestä. se oli sen ajan ehdoton ykkössaha ensiharvennuksille.
Vanhassa HVA:ssa vika on sangen usein bensaletkussa, jonka vaihtaminen on nopea, helppo ja halpa keino eliminoida vuoto.
Myös suuttimien säätö voi olla poskellaan ja haihtunut bensiini on voinut jättää niihin sakkaa, joka on kuin sokerista joskus jää kahvikuppiin.
Luonnollisesti sytytyskipinän syntyminen kannattaa varmistaa, sähköjohdot saattavat olla hieman huonosti liittimissään ja sijainniltaan.
Tilhin oikeat ammattisahat, jotka sopivat suomeen, on äkkiä lueteltu. HVAN / Jonseredin ammattilaismallit kestävät vertailun joka suhteessa. Tällä hetkellä HVA:n 550 Jonssin sisarmallin kanssa lienevät ykköstykkejä – Lisäksi nostaisin Echon samassa sarjassa olevan (Shindaiwan).
Ihmettelen, että sakemannit eivät ole saaneet käteensopivuutta ja muotoilua samalle tasolle kuin Huskulla on.
Paras Tilhi kautta aikojen on MS 20 ja sen jälkeläiset. Se oli mullistava pikkusaha, jolle ei vielä ole näkynyt haastajaa.Nuo 201 – versiot ryvettivät pahasti mainetta.
Muissa kokoluokissa ei vielä pärjää, ellei lähdetä ylisuuriin – yli 100 kuutioisiin sahoihin.
Tuo vaan siinä mielessä, että kyllä Husqvarnalla on sahattu luultavasti eniten puuta suomen maassa. Tilhi on vielä pikkutekijä siinä hommassa.
Siitä huolimatta olen varma, että mutkanlaakerin särkyminen ennen kuin saha muuten on saattohoidossa, edellyttäisi sen hyväksymistä valmistusvirheeksi. Ja tämä vaikka sahaa olisi säilytetty kaivossa!
”Kunnon kuusipuissa on 6 – 7 senttiset oksat, joihin Tollo joutuu pikkuTilhinsä kanssa tekemään kaatoloven ja lisäksi ne ovat luunkovia , joten sahaaminen vie aikaa.
Myös jokaisessa puussa menee vähintään tankillinen bensaa.”
-Kun minä puhun tuossa Tollosta, niin minä tarkoitan Tolloa.
Aika monen tankillisen käytettyäni olen tullut noiden isojen, yli kuution kuusten valmistuksessa tullut näkemykseen, että tankillisella saa tehtyä kokolailla kahdeksan runkoa. KUUSIA.
Saman kokoisia mäntyjä tulee tankillisella jopa kaksitoista. Tuollaisissa puissa – nimenomaa kuusissa ei tankillinen kestä kuin noin 40 minuuttia. 7 tankillista päivässä, jos kädet kestää.
Viimeksi tein oikein tosissani noita isoja hirsitalopuita HVA:n 254 – sahalla ja täytyy sanoa, että oli upea saha.
Yleensä parhaana kylvötapana on pidetty viirukylvöä, jossa siemenet sirotellaan tuoreeseen viiruun, joka on korkeimmalla kohdalla muokkausjäljessä ja siitä laskeutuu alimmaiseen kohtaan. tällöin on valmius kesän kuivuuden ja kosteuden mukaan alkaa itämään ja kasvamaan.
Siemenet kiinnitetään maahan kengänpohjalla.
Viirusta on myös helpoin poistaa R-sahalla liiat taimet.
