Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä niistä joskus – tosin hyvin harvoin, meni juuri tuo mutkan laakeri. Elikkäs siitä neulahäkistä lähti pienenpieni siru, joka rikkoi männän.
Saattoi siinä mennä sylinterikin naarmuille ja kun silloin käytettiin kovakromisylintereitä, oli se aina sökö .
Aina, kun puristukset romahti ja sylinterin avauksessa löytyi metallisiru renkaitten kohdalta, piti alkaa tirkistelemään mutkanlaakeria.
Kun sitä pyöritteli aikansa, saattoi löytää häkistä lohjenneen kohdan.
Joissakin sahamalleissa kampikammion yläosa lähtee nostamalla, mieleen tulee Jonsseissa ja Tilheissä käytetty karvalakkimallien rakenne, = muovinen kampikammion alaosa. Sellaiseen on lapsellisen helppo vaihtaa kampiakseli. Varmaan pesun jälkeen tunti ja se on siinä.
Ehkä puhutaan moottorisahan tärkeimmästä laakerista, ei siinä pitäisi vaikuttaa muutaman euron säästö.
Hankintatyö on verovapaa tiettyyn rajaan asti, mutta jos kuljetuskalusto on maatalouden puolella kulujensa puolesta vähennetty, iskee verottaja siihenkin.
Ihan samoin kuin esim taksikuskia verotetaan omalla taksilla omien ajojen ajamisesta.
Se onkin eriomaista rahantuloa, kun Tollo riehuu päivän metsässä ja saa kaksi mottia kasoille, sitten ajaa sitä määrää kaksi päivää ja traktorista rojahtaa rengas rikki ja öljyt roiskahtaa ympäristöä värittämään.
Jos tukkia mitattaisiin latvaläpimitan mukaan, on aika tärkeä kriteeri puun myyjän ja tekijänkin kannalta juoksuttaa pituutta, jos runko on juokseva. Nykymittaustausmenetelmillä se on menettänyt täysin merkityksensä. Jos pölkky on kartiokas, sen jokainen litra mitataan, jos se on juokseva, se ei saa enää automaattisesti lisälitroja keskiarvojen mukaan.
Mittalaitteet vain mittaavat ja laskevat mittaustuloksen.
Ei vai?
En kirjoittanut sinusta, vaan niistä lukemattomista savotoista, joiden puunmyyjä on ollut joko tyytymätön, taikka erittäin tyytymätönesim katkontaan.
Olen seurannut tiiviisti esim erästä kanta-Hämäläistä metsänomistajaa, joka 20 vuoden tarkkailujaksolla on joka vuosi myynyt vähintään kerran. Kertaakaan hän ei ole ollut hakkuujälkeen tyytyväinen syystä tai toisesta. Olemme tallustelleet alueita ja katselleet pinoja, enkä voi olla eri mieltä hänen kanssaan.
Kahta kertaa ei ole sama konekuski ollut savotassa, eikä sama konekaan.
Jäävien puiden valintakin näyttää menevän aika poskelleen, mutta se on oikeasti eri juttu.
On aivan sama, missä joku laakeri on tehty. Kuvitteleeko joku, että jokainen alihankkija on lueteltu erikseen takuutodistuksessa? Jos on täysTollo, voi sellaisesta haaveilla, mutta kyllä vastuussa on se, joka on nuo muuallakin tehdyt osat laitteeseensa hyväksynyt.
HVA:n ammattisahat on virallisesti tehty ruotsissa, vaikka siihen on osia valmistettu ympäri maailmaa. Onhan niissä ollut jo vuosikymmenet männät ja sylinterit tehty muualla kuin ruotsissa, samoin varmaan sähkölaitteet, kaasuttimet ja jopa valurungot, voidaan tehdä ihan missä tahansa.
Niin! Ei Tollon kannata valmistajaa käräjille haastaa Jönköpingissäkään, koska maahantuoja suomessa on oikea osoite. Toki ensin sahaa edustava liike, josta se on ehkä ostettu.
Käytännössä katkonnallakaan ei ole ”paskankaan merkitystä”, koska moto mittaa kuutiot, ei arvioi juoksevuutta tms. Ainoa asia, mihin pitää kiinnittää huomiota, on se, joutuuko kuituun tai pikkutukiksi oikeaa tukkia.
Siinä ”ongelmassa” on myös hakkuukoneen kuljettajan ammattitaito ja silmävarainen arviointi avainasemassa. ”Ammattiylpeyttä” heillä näyttää olevan vaikka muille jakaa, mutta se ei kuitenkaan riitä ammattitaidon esittämiseen tosielämässä.
Siksi Osapuumenetelmä tai kokorunkomenetelmä puoltavat paikkaansa jokaisessa tapauksessa ja jokaisessa leimikossa.
Mallitilanne on, kun tukkiosuus on tasan kahdeksan metriä pitkä, eikä alle 43 dm tukkia tehdä. Osarunkomenetelmässä rahat tulee 8 metristä, normaalisti max 55 dm:stä.
Myös kuitupuuleimikossa, kun kuljettaja on laiska ja Tollo, kone tekee vain tavoitepituutta, – olkoon se vaikka 6 metriä. Jos rungosta / latvasta ei tule 6 metristä, ranka jää metsään. Ihmettelen, että miesmurhia ei ole tapahtunut metsissämme tuollaisesta Tolloilusta.
