Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Puuki;”Lekuja tarvitaan tulevaisuudessa mm. laivojen rakennuspuiksi ja niiden sydänpuuta luontoherätyksen saaneille ”
Nyt ei puhuta nopeasti ja harvassa kasvaneista puista. Jos halutaan lahoa vastaan kestävää laivanrakennuspuuta, siinä ei saa olla valkoista pintapuuta lainkaan, eikä vuosilusto saisi olla edes kahta milliä paksua. Nopesti kasvanut ( yli viiden millin lustopaksuus) – lehtikuusi lahoaa nopeammin kuin alle kolmen millin lustoa pukanneen männyn sydänpuu.
Kun nykyään on jo tietokoneohjelmatkin hyvin pitkälle kehitettyjä, niin pitää kehittää ohjelma, joka ohjaa sähkän käyttöä niin, että ohjelma ottaa huomioon sen hetken pörssihinnat ja esim varaa lämmitystä halvemmalla hinnalla, jos se on järkevää.
Ulkolämpötilan – ja sen kehitysennusteen mukaan verrataan myös hntaennustetta ja otetaan hyöty mistä voidaan.
Touhu onnistuu varmasti ihan tavallisella läppärillä ohjaten, eikä manuaalisesti tarvitsisi puuttua käytännössä juuri koskaan toimivaan systeemiin.
Meillä oli ilmeisesti muutama kaveri valittanut vääpelille, että varusteita oli heiltä hävinnyt. Niinpä kantapeikot järjesti hyvin kattavan varustetarkastuksen koko patterille, kun uusi saapumiserä oli tulossa, koska puuttuvat varusteet olisi tietenkin nussittu heiltä.
Meitä oli sillä hetkellä patterissa n. 150 varusmiestä ja kaikki olivat käytävällä yhtä aikaa määrättyjen varusteiden kanssa. Kävi sääliksi yksi tykkimies, jolta puuttui paljon varusteita. Hän oli periaatteessa liian kiltti ja luottavainen, ei lukinnut kaappiaan joka välissä jne.
Samassa rytäkässä tarkastivat kaapikin, ja jumaliste, karjaisivat: ”Alik. Jätkä, tulkaa avaamaan kaappinne ovi.” Hiippailin tupaan, kaapin ovi ei ollut kiinni ja avasin oven ihan selälleen, ilmoitin kaapin. Alkoi ylikessun naama punoittamaan. Yksi kaappi oli lukossa, sen omistaja oli komennuksella Turkusessa monta viikkoa.
Minä en kyllä ymmärtänyt, mitä kukaan tekee sivilissä niillä ”räteill ja lumpuill”, mitä armeijan varusteet silloinkin olivat. Jotkut haikailevat ”peltipaitoja”, mutta niin surkeita paitoja en minä kyllä pitäisi, ellei olisi pakko!
Ensimmäinen laatuharvennus pitää tehdä raivaussahalla. Miehenkorkuisessa taimikossa ei susupuun poistaminen satu läheskään niin paljon kuin vasta enskassa.
Jos hakkuukoneella ei pysty kannattavasti tekemään alle 500 litran runkoja, joista kertyy väh. 200 kiintoa / ha, kannattaa harkita alanvaihtoa.
Ei istutustaimien hinnassa kovin paljoa säästä, mutta jos ja kun lasketaan palkkatyövoimalla tehdyt istutustyöt, laikkumättäiden, mätästysten ym hinnat, säästöä kyllä voi tulla.
500 tainta päivässä istuttaa kyllä kädetönkin, joten omana työnä kustannukset jäävät olemattomiksi työnkin osalta.
Hyvärotuiset istutustaimet kasvavat kyllä laatua harvemmassakin ja sopivasti rikkoutuneessa maassa luonnontainta tulee kyllä niin, että raivurillekin jotain hommia jää. Taimikon tiheys ( joidenkin mielestä harvuus) 2000 r/ha on edelleenkin hyvä tavoite, jos aikomus on kasvattaa tehokkaasti ja paljon laatupuuta.
Jos istutettaisiin vain päätehakkuuseen asti kasvatettavat puut = 400 r/ha – ja niistä 200 kuolee tai vioittuu, ollaan lähes pakkotilanteessa tehdä uudistushakkuu.
Tavoitehan pitää olla täystiheä tukkimetsä ja jokainen puu virheetön.
”Miten ihmeessä ryhmän tai joukkueen teltasta viedään kamina ja minne se siellä piilotetaan. Luulisi että sitä lähdetään porukalla etsii. Telttapatjoja ym varusteita kyllä alkaa vapautua hyvin äkkiä kun miehet rintamalle pääsee.”
Sama sairaus on Suomalaisilla.
Kun Tykistön talvileiri oli Misissä muutaman viikon, Oli meidän patterilla kaksi jaostelttaa ja komentoteltta. Autokuskeja oli oli joku 6 kpl.He aikoivat majoittua puolet ja puolet jaoksien telttoihin, mutta kakkosjaos ei päästänyt heitä kimppaan. Me sanottiin, että tervetuloa!
Oltiin asemissa monta päivää – ja autokuskit alkoivat tehdä polttopuita keloista. Meillä oli runsaasti polttopuita – kakkosjaoksen sällit tekivät vain sen minkä saman tien polttivat.
Kun asemia vaihdettiin, lastasivat autokuskit polttopuut mukaan. Uudessa paikassa ei ollut kelon-keloa. Meidän puut olivat pinossa nätisti, kakkosjaos kävi varastamassa klapeja, kunnes hoksattiin, että näin pääsi käymään – pinottiin puut teltan perälle.
Yksi edellisen ikäluokan alikessu varasti suksensiteet meidän ryhmäläiseltä. Saatiin kiikkiin, mutta ei käräytetty, vaikka hän olikin ”hyödytön idiootti).
Armeijassa oli lentävä lause elokuvan Varkaiden paratiisi mukaan: = Kuivaushuone.
Päälämpö tulee puista, eihän ne halpoja ole, vaikka ne omasta metsästä tekee, kyllä siinä kuluu polttoainetta jne, mutta jos ne laskee kuntosalimaksuiksi, niin tulee halvaksi. Ilmalämpöpumppu on hieman puhaltelemassa haaleaa ilmaa, jolla se levittelee lämpöä ympäri rakennusta.
Puuhella, leivinuuni ja takka on ollut jo käytössä, kun syksy alkoi saamaan.
Ainiin. Onhan vessassa lämpöpatteri, jota minä en pitäisi päällä varmaan ennen joulua, mutta puoliso tykkää siitä.
Sähkön säästöön paras – ja toimivin kannustin on €uro. Kun hinta on riittävän korkea, käytetään sähköä hyvin vähän turhaan.
Nyt kun on vouhotettu sähkön kalleudesta ja Jeesusteltu siirtokustannuksia, niin kaivoinpa laskuja esiin.
Minulla on pörssisähkö, jolle on hintakatto Kulutuksen hinta kolmen kk:n laskussa 111 € kaikkineen. Siirrosta tuli eri lasku, joka oli samasta sähkömäärästä 40 €, kaikkineen. Meillä ei olla pihistelty sähkön kanssa, mutta turhaa kulutusta ei juurikaan ole.
