Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Ihanko totta? Kyllä sinä olet nerokas.
Vai oliskohan toisinpäin? Eli rullalaakerit ovat neulalaakereita, joissa rullat ovat paksuja?
Niistä on olemassa määritelmät ja se rajakin on täsmennetty.
Tollon ”äly” on suoraan hanurista. Taajuusmuuttajan diginäytöstä voi seurata, paljonko milläkin hetkellä sähköä kuluu. Kun sahassa ei tapahdu mitään sen lisäksi, että terä pyörii ja tietenkin hydrayliikkapumput pyörivät, on kulutus varsin mitätön.
Vastaavasti , kun isoa puuta sahataan ja leikkaamassa on kaksi terää, ottaa iso sähkömoottori jopa kaksikymmentä prosenttia yli nimellistehon.
Se on vaan tuo arkipäivän realismi ihmeellistä.
harrastelija:”-
<div class=”comment__text”>Kalliiksi tulee sähköautolla huristelu näillä taloussähkön hinnoilla!
Pieni vertailuesim: 100 kW:n moottori hyrisee tunnin maantiellä, kulutus on 5 l dieseliä / bensaa a’ 1,25 / 1,5 = 6,25 / 7,5 €.
Sähkön hinta on käyttö- ja siirtomaksuineen laskun mukaan n. 15 c/kWh. 100 x 0,15 € = 15 € !”
– On kuitenkin huomioitava, että tuollainen 55 kw:n moottori ottaa täydellä kapasiteetillaan sähköä vain silloin, kun sille on asetettu täysi kuorma. Jos autolla tuolla moottorilla pääsisi täydellä ”kaasulla” kahtasataa, niin samassa paikassa kahdeksaakymppiä ajettaessa tasakaasulla koneesta otettaisiin tehoja ehkä neljäsosa täysilläajamisen tehomäärästä.
Sähkömoottori on siitä veikeä moottori, että se ottaa sähköä vain sen verran kuin tarvitsee. Tosin jos sulakkeet ja virtalähde antaa myöten, se voi myös ottaa enemmän kuin tyypikilvessä lukee. silloin lähestytään pistettä, jolloin moottorista pääsee savu karkuun.
</div>
Joovaan: ”-Tehokasta pystykauppaa, riippumatta siitä, mikä on metsänomistajan etu, sillä metsänomistaja maksaa kustannukset aina tehtaan portille asti. Eihän tätä edes metsänomistajalta kysytä, sitäkään löytyykö vaihtoehtoa, että kilpailutettaisiin. Ei taida löytyä, mutta onhan se vaihtoehto metsänomistajille varattu, hankinnalla kituuttaa.”
Jospa vaivautuisit selittämään, koska metsänomistaja on maksanut pystykaupassa korjuukustannuksia tehtaan portille asti.
Jos et pysty aukottomasti sitä näyttämään toteen, olet osoittautunut Paskanjauhajaksi, jollainen toki oletkin. Voisin lyödä vetoa, että juttusi osoittautuvat täysin perättömiksi ja puunjalostusteollisuudella, kuten myös puunmyyjillä, olisi oikeus haastaa sinut lakitupaan perättömistä väitteistäsi.
Jos jotkut koomikoiksi itseään luulevat ovat käsittävinään, että kylmä varasto on jäähdytetty taikka kellariksi rakennettu, niin sanon, että luulkaa vapaasti, muuhun ette taida pystyä.
Kaippa nämä hupiveikot säilyttäisivät esim heinät lämmitetyssä ladossa, jos heillä heiniä olisi.
Kun mutkan laakeri on pettänyt, vika on lähinnä laakerin valmistajan, jolle on tullut vahinko.
Meillä ei taida nyt olla kellarissa mitään.
Aika halpa, etten sanoisi alakanttiin. Enpä taitaisi alkaa remontoimaan, tuollainen pitäisi oikeastaan mennä takuuseen, tuotevastuu yltää myös varsinaisen takuuajan yli melko pitkälle.
Meillä on ollut jo vuosikymmenten ajan esim Raivurit kylmässä varastossa ja ne nyt ovat siellä kerrallaan ainakin puoli vuotta = talven yli, taikka itse asiassa ne otetaan käyttöön vasta elokuussa, ovat siis naulassa 9 kuukautta. Terä alaspäin roikkuu seinällä.
Ei ole koneet tiltanneet.
arton sahoissa on varmaankin kampiakselin laakerit olleet täynnä öljystä syntynyttä mustaa karstaa? (Hekoheko). Kampikammio ja kampiakseli laakereineen ei koskaan ainakaan kuumia sahatessa niin kuumaksi, että öljy palaisi karstaksi. (Tulipalo on eri juttu).
Tuo mutkan laakeri – jos se ei ole särkyessään rikkonut mäntää ja sylinteriä, ei ole ihan mahdoton korjattava. Rungon joutuu halkaisemaan, mutta samassa touhussa tulee petilaakerit tilkkeineen uusittua, samoin kiertokangen ala- ja yläpään neulalaakerit.
Ebay: sta tilaten voisi saada hassulla, samalla tulisi mäntä ja sylinterikin, jos niitä tarvitsee.
Työtä siinä tietysti on, mutta näppärä kaveri tekee asennuksen muutamassa tunnissa, se on varmaa.
