Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Lähes kaikki sähkö tuotetaan polttoaineilla, joten Tollon sähköauto, jota ladattaisiin auton katolla olevalla tuulimyllyllä tai aurinkopanelilla lienee melko hidas kulkuneuvo, jos lapinreissulle lähtisi. Samoin verkkovirralla ladattavana, kun täysi lataus kestäisi 60 kilometriä ajella.
Harrastelija:”-Isot liikenne-tr:t menevät sen 60-80 km/h. Niissä nopeuksissa ilman vastus kasvaa toiseen potenssiin ja muut kulkuvastuksetkin ovat eri luokkaa kuin autoilla. Polttoainetta palaa mahottomasti. Oma Valtra menee 40 km/h ja maantieajossa huomaa jo pa-kulutuksen selvän lisäyksen litraa/h.”
Kaikkein eniten isossa traktorissa vaikuttaa se, että siellä huippunopeudella kone kiertää ihan tapissa. Pitäisi olla mahdollista ajaa 2/3-osakaasulla tuota haluttua huippuvauhtia.
Kaveri sahailee sirkkelillä ja pyörittää sitä n. 150 heppasella Valtralla. Kulutus 25 litraa tunnissa. Toinen sahaa samalla tyylillä , mutta välitys on erilainen – kulutus 12 litraa tunnissa. Me sahattiin keikalla Sataheppaisella Belaruksella ja nopealla perällä: 6 litraa tunnissa. (Belaruksen hevoset ovat selkeästi suurempia kuin muiden hevoset.)
Valtran huoltopäällikkö oli vain Valtran huoltopäällikkö, siellä talossa ei välttämättä olla aina ajan tasalla polttoaineidenkaan suhteen. Neste teki paskamaisen liikkeen, kun ”salaa” heikensi lämmitysöljyn laatua niin paljon, että siirtymävaiheessa moni traktori hyytyi metsään, kun aurinko meni pilveen.
Tuo perusmunaus on käytännössä kaikissa hybrideissa. Onko järkeä rakentaa auto, josta irtoaa satoja hevosvoimia, kun kaikki otetaan irti kerralla – ja tehdään se muka säästösyistä. Ei ymmärrä.
Pantaisiin kymmenen kilowatin moottori hieromaan sähköä – ja pelkkää sähköä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella . Ja ajomoottori pyörimään sähköllä. Kulutus litra satasella.
Ei raivurinkaan terän leikkuunopeuksia juurikaan kannata vertailla kuivan koivulankun sahauksessa. On kysymys aivan eri materiaalista kuin kovasta kuivasta koivusta.
Pojan mossit metsurikurssilla viilailivat teräänsä ja sitten heti kiekotusta perään. Kielsin jyrkin sanoin moisen hölmöilyn, noloimmat vetivät siinäkin kiveen tai maihin.
Sällit viilasivat teriä, eivät teroittaneet. Joskus piti viilauttaa moneen kertaan hampaat, ennenkuin niitä voi sanoa teräviksi. teroittajan pitää nähdä, milloin terä on terävä, ellei näe, kannattaa vaikka hankkia nippu kovapaloja ja teroituttaa ne huollossa.
arto: kenttäsirkkelin terät on teroitettu nolla kulmaan jo kymmeniä vuosia. Jo asteen – parin heittoa pidetään pahana virheenä.
Dieselillä ne ajaa, sehän on varma. Valtran huoltopäällikkö sanoi, että Diesel on tarkoitettu moottorikäyttöön, älkää pilatko traktorien polttoainelaitteita muutaman sentin takia.
Jos ja kun oikea liikennetraktori paahtaa tiellä, se määritellään siis kulkevan yli 60 km / h – niin sen vauhtia ovat henkilöautoilla mitanneet ja ne kulkevat jopa 80 km / h.
Kuorma-auton suurin sallittu nopeus on 80 km / h.
Se vaan on, että puutavararekka vie paljon enemmän kerrallaan ja siinä on parempi kyyti. (Oletteko ajaneet traktorilla kuuttakymppiä)?
Männikössä jatkuva kasvatus on minun kokemukseni mukaan vikaliike, ainakin näillä kokoprosenteilla. Meillä oli silloin – korkeiden korkojen aikaan työn alla kolme koealaa. joista yksi oli harsittu pahasti, toinen oli taidolla alaharvennettu ja kolmas oli luonnontilassa Mittaus – ja myyntitulot olivat tiedossa. Me hakkasimme ne samoilla eväillä uudestaan ja kolmas koeala mitattiin millintarkkuudella.
Laskelmat osoittivat harsinnan voittaneen taloudellisessa mielessä kaikki. Hakkaamattomasta olisi saanut kaikkein huonoimman tuloksen ja oikein hienosti käsitellystä alasta tuli tulos siitä väliltä.
Kuten sanottu korot olivat korkeat ja puutavaran reaalihinta oli laskenut selkeästi.
Me pidimme kurssia kaukana kotoa ja laatuharvennus kohtasi vankkaa vastustusta isännissä. He eivät hyväksyneet sitä lainkaan. En olisi uskonut, että vielä löytyi harjoituspalstaksi kuvio, joka oli niin epätasainen, että ihme oli, ettei siitä oltu pantu isäntää metsänhävittämisestä aikoinaan linnaan.
Äijät pani hanttiin, kun selitin heille laatuharvennusta ja kun esitin, että tuo isoin puu kaadetaan ensimmäiseksi, niin vastarinta oli kova. No se tietenkin kaadettiin ja ukot sanoi: ”-Tapahtui kuin kissanpojalle, kun sen silmät aukeaa, tämä selvä”. Kyllä me tehtiin siihen kaunis nuori männikkö – Laatuharvennuksella. Ja puusto oli varsin tasainen, vaikka ukot olivat näkevinään siellä aukkoja ennen hakkuuta.
Metsä täytyy näkyä puiden seasta ja takaakin.
Petkeles:” -Nii, terävämpi kulma antaa paremman leikkuutehon ja loivempi kestää pitempään, oli kyseessä puukko tai höyläkurso. Minä suosin syvälle viilattua peltiterää 15 asteen kulmalla. Syö puuta kuin hullu, ite ei tarvii kun roikkua matkassa. Teroitus tilanteesta riippuen jokaiselle tai joka toiselle tankille.”
Tuo 15 asteen kulma leikkaa viiltämällä, eli erittäin kevyesti. Se tosin vaatii vähintään oikeanlaisen harituksen, koska isommassa puussa se auraa kaiken lastun hampaan sisäpuolen kylkeen. Se näkyy joskus teroittaessa, kun hampaassa on putua yllättävän paljon.
